perjantai 21. lokakuuta 2016

Maa-artisokkakeitto

Eräältä turkulaiselta viljelypalstalta maa-artisokka on päässyt leviämään hallitsemattomasti ja sen myötä tämän auringonkukan sukuun kuuluvan kasvin herkullisia mukuloita riittää kerättäväksi tutuille ja kylänmiehille. Mekin käytimme taas tilaisuutta hyväksi ja kävimme kuokkimassa keittoainekset. Laji kestää hyvin kylmää ja satoa voi käydä kaivamassa vaikka keskellä talvea jos routa sallii.

Maultaan maa-artisokka voittaa perunan mennen tullen mutta syystä tai toisesta peruna meni meillä suosiossa ohi kun nämä einekset aikanaan Amerikan mantereelta rantautuivat.

Yksi mahdollinen osasyy voi olla että maa-artisokka saattaa aiheuttaa siihen tottumattomalle ilmavaivoja. Vuonna 1621 englantilainen kasvitieteilijä John Goodyer kirjoittikin: ”Miten tahansa sen valmistaakin, niin tuloksena on saastainen paha ilma, joka kiertää vatsassa aiheuttaen kipua ja tuskaa. Siksi se onkin soveliaampi sian ruuaksi kuin ihmisravinnoksi.”

Näin jyrkin sanoin emme maa-artisokkaa millään muotoa tuomitse, päinvastoin mukulan hieno maku on mahdollisen pienen kivun arvoinen. Vaivojen tiedetään myös hellittävän kun käyttöä jatketaan - sitä pitää siis vain syödä enemmän.









Maa-artisokkakeitto

noin 1 kg     maa-artisokkia
1-2 kpl        perunaa
1-2  kpl       salottisipulia
2-3  kpl       valkosipulin kynttä
½ l              kasvislientä
2 dl             kermaa 
1-2 rkl         oliiviöljyä 
½ dl            sherryä
voita
suolaa
pippuria


Kuori salotti-ja valkosipulit ja kuullota niitä voissa pannulla. Lisää pannulle kuoritut ja paloitellut maa-artisokat ja perunat ja paista niitäkin hetki - pieni väri lisää makua. Jos kuorit maa-artisokat etukäteen, pidä ne kylmässä vedessä koska laji on herkkä tummenemaan.

Siirrä ainekset kattilaan, lisää kasvisliemi sekä sherry ja keittele kunnes kasvikset pehmeitä.
Soseuta tehosekoittimella silkin pehmeäksi soseeksi. Lisää kerma ja kiehauta. Mausta suolalla, pippurilla sekä oliiviöljyllä ja lisää tarvittaessa vettä tai kasvislientä jotta koostumus sopiva.  

Keiton pinnalle ruskistin pieniksi kuutioiksi pilkottua perunaa ja pekonia. 


-arska- 


perjantai 14. lokakuuta 2016

Kuharullat shampanjakastikkeella

Kuhaa tulee syötyä enimmäkseen ammattikokkien tarjoilemana. Kun Reko-torilla oli tilattavissa tuoretta kuhaa niin Memmu teki tilauksen. Kokonaisten kalojen käsittely ei ole meille aivan arkipäivää mutta netistähän löytyy havainnolliset opetusvideot aiheesta kuin aiheesta. Tulta päin ja fileoimaan.


Kahden kuhan fileet pitäisi riittää ateriaksi kahdelle - käytössä siis yksi harjoituskuha.


Ei paha rasti, useammin kannattaisi kyllä tehdä niin säilyisi tuntuma.

Kupliva kastike alkutekijöissään.


Kuharullat (kahdelle)

2 keskikokoista kuhaa fileoituna
1 dl    tuorejuustoa
1 dl    vuohenputkea tai esim. pinaattia
suolaa
valkopippuria

Fileoi kuhat ellet ostanut valmiiksi fileoituna. Sekoita tuorejuuston joukkoon vuodenputket tai pinaatit ja mausta seos suolalla ja valkopippurilla. Levitä seos ohuena kerroksena fileiden päälle, pyöräytä fileet rullalle ja sido parilla cocktailtikulla. Koska kastikkeeksi oli tiedossa viinipohjainen kastike, höyrytin fileet vain voissa ja lorauksessa vettä. Fileet paistokasariin tiiviin kannen alla, 5-10 minuutin höyryttely riittää kypsentämään ja kala säilyy pehmeänä ja mehukkaana.


Shampanjakastike (kahdelle)

1        sipuli
2  dl   kuohuviiniä
2  dl   kuohukermaa
voita
suolaa
sahramia


Pilko sipuli ja kuullota sitä hieman voin kanssa kattilassa. Lisää kuohuviini ja keitä sitä kokoon kunnes nesteen määrä on puolittunut. Tässä vaiheessa sipulit voi siivilöidä pois mikäli haluat sileän kastikkeen. Lisää kuohukerma ja keittele kunnes nesteestä on taas haihtunut noin yksi kolmasosa. Silloin koostumuksen pitäisi olla mukavan samettinen ja maun täyteläinen. Mausta ripauksella suolaa. Hyppysellinen sahramia tuo hieman lisämakua mutta ennen kaikkea väriä muuten vähän kalpean väriseen annokseen.

Lisukkeeksi sopii hyvin pannulla paistopintaa kylkeensä saaneet juurekset.


-arska-


maanantai 10. lokakuuta 2016

Slow Food Festivaali

Fiskarsissa järjestetään vuosittain lokakuun alussa Slow Food Festivaalit. Markkinatapahtuma jossa tarjolla lähiruokaa läntisen Uudenmaan alueelta. Tunnelmaltaan mukavasta tapahtumasta on tullut syksyn vakio vierailukohde. Fiskars on kaunis historiallinen ruukkikylä jo itsessään ja käsityöläisyyttä arvostava wannabe-taiteilija viettää täällä sujuvasti kesäisen retkipäivän. Tämä lähiruokatapahtuma riittää syyksi tulla myös syssymmällä. Tuliaisia sieltä yleensä löytyy mutta metrilakun etsijät älkööt vaivautuko.











-arska-