Tuli vähän brutaali mutta rauhallista joulua silti kaikille. Ja ollaan varovaisia niiden hellojen ja takkojen ja hajukynttilöiden kanssa siellä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
perjantai 22. joulukuuta 2023
Hyvää joulua!
Vuotuinen piparkakkurakennelmamme… niin… piparitaikina palaa herkästi, jos ei ole tarkkana. Kun ensimmäisen pellillisen jälkeen palaa toinenkin, on syytä vaihtaa taktiikkaa ja säätää rakennelman teema tilanteen mukaan. Joten tämän vuoden teema on Turun palo 4.-5. syyskuuta 1827. Kaupungista tuhoutui kolme neljäsosaa, kodittomaksi jäi 11000 turkulaista. Loukkaantuneita oli parisataa ja kuolleita 27. Tuhoutuneen omaisuuden arvo 2 570 980 hopearuplaa.
-arska- & -memmu-
keskiviikko 5. huhtikuuta 2023
tiistai 10. tammikuuta 2023
Ilmapallojäälyhdyt
Tehän tiedätte, jos pakkasta on riittävästi, voi saippuakuplankin saada jäätymään jäiseksi palloksi ennen puhkeamistaan. Siinä hommassa on hyvä olla vähän kovemmat pakkaset kuin täällä etelärannikolla. Siksi teemme tavallisia jäälyhtyjä, tosin ilmapalloilla. Näissä 6-8 asteen pakkasissa puolitoista vuorokautta oli aika sopiva jäädytysaika. Jos ei ole ilmapalloja, aina voi käyttää ilmaisia ämpäreitä.
-arska-
torstai 15. joulukuuta 2022
Hyvää joulua!
Tämän joulun piparkakkutalon aiheena on Föri. Se 1903 rakennettu pieni lossi joka kuljettaa turkulaisia tält pual jokke tois pual jokke ja takaisin. Moni on viime aikoina hämmästellyt tekoälyn kehitystä kirjoittelemalla niitä näitä ChatGPT:n kanssa joten pyysin tuota älyn jättiläistä kirjoittamaan puolestani blogipostauksen aiheesta piparkakkuföri. Tuollainen tuli.
"Jos etsit hauskaa ja herkullista jouluherkkua, mikset kokeilisi piparkakku Föriä?
Föri on pieni lautta, joka liikennöi Turussa. Se on suosittu kulkuväline paikallisille ja turisteille, ja se on hauska ja erikoinen tapa tutustua kaupunkiin.
Piparkakku Förin tekeminen on hauska ja helppo aktiviteetti, johon koko perhe voi osallistua. Tarvitset vain piparkakkutaikinaa, kuorrutetta ja hieman luovuutta. Voit muotoilla taikinan Förin muotoiseksi, käyttäen veistä tai leivontamuottia yksityiskohtien leikkaamiseen. Kun se on paistettu ja jäähdytetty, voit käyttää kuorrutetta koristelemaan sitä, lisäämällä purjeita, ikkunoita ja muita yksityiskohtia, jotta se näyttäisi aidolta Föriltä.
Piparkakku Föri ei ole pelkästään maukas herkku, vaan se on myös hauska ja luova tapa juhlistaa joulua. Voit jopa tehdä koko laivaston piparkakku Förejä ja käyttää niitä koristamaan kotiasi tai joulukattauksesi.
Mikset siis kokeilisi? Ota piparkakkutaikinaa ja kuorrutetta ja aloita oman piparkakku Förisi luominen tänään!"
Föri on pieni lautta, joka liikennöi Turussa. Se on suosittu kulkuväline paikallisille ja turisteille, ja se on hauska ja erikoinen tapa tutustua kaupunkiin.
Piparkakku Förin tekeminen on hauska ja helppo aktiviteetti, johon koko perhe voi osallistua. Tarvitset vain piparkakkutaikinaa, kuorrutetta ja hieman luovuutta. Voit muotoilla taikinan Förin muotoiseksi, käyttäen veistä tai leivontamuottia yksityiskohtien leikkaamiseen. Kun se on paistettu ja jäähdytetty, voit käyttää kuorrutetta koristelemaan sitä, lisäämällä purjeita, ikkunoita ja muita yksityiskohtia, jotta se näyttäisi aidolta Föriltä.
Piparkakku Föri ei ole pelkästään maukas herkku, vaan se on myös hauska ja luova tapa juhlistaa joulua. Voit jopa tehdä koko laivaston piparkakku Förejä ja käyttää niitä koristamaan kotiasi tai joulukattauksesi.
Mikset siis kokeilisi? Ota piparkakkutaikinaa ja kuorrutetta ja aloita oman piparkakku Förisi luominen tänään!"
- OpenAI / ChatGPT
-arska- & -memmu- & -ChatGPT-
perjantai 15. huhtikuuta 2022
torstai 26. elokuuta 2021
Valurautapannun uusi elämä
Paraskin pinnoitettu paistinpannu menee vaihtokuntoon parissa vuodessa tai välittömästi jos kohtelet sitä huolimattomasti. Eli kuumennat liikaa tai jäähdytät liian nopeasti tai sohaiset peräti haarukalla. Pannujen uusiminen tuntuu pian hullulta kun on olemassa käytännössä ikuinenkin vaihtoehto, valurautainen sellainen.
Vanhat kirppispannut on vuosikymmenten käytössä hioutuneet sileiksi kuin vauvan peppu mutta voivat olla umpiruosteessa tai vähintään ummehtuneen rasvan peitossa. Toisaalta monen uuden pannun valupinta on niin karkea että sillä voi lähinnä terottaa luistimet.
Molemmat saa kuntoon samoilla lääkkeillä: puhdistus, hionta ja rasvapoltto (monta rasvapolttoa). Esimerkkipannuna meillä on kirppislöytö joka on uutta tuotantoa, käytännössä käyttämätön mutta väärin hoidettu ja jätetty ruostumaan.
Pintaruoste irtoaa yleensä melko helposti vesipesulla ja teräsvillalla hankaamalla. Pinttyneempään ruosteeseen tehoaa liottaminen etikkaliuoksessa. Sen jälkeen valurautapannun voi hioa käytännössä niin sileäksi kuin viitseliäisyys riittää, mitä sileämpi sen mukavampi pannua on käyttää. Se varsinainen taikatemppu on rasvapoltto, eräänlainen tee se itse -teflon. Kovassa lämmössä rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi jotka hapettuvat ja polymerisoituvat kalvoksi joka estää veden ja proteiinien pääsyn metallin pintaan. Ruuan tarttuminen pannun pintaan vähenee radikaalisti.
Vanha kansa on suosinut silavaa. Tiede tutkii ja nyt tiedetään että rasvapolttoon kannattaa valita mahdollisimman monityydyttymätön rasva ja siinä mielessä parhaita ovat kasvipohjaiset auringonkukkaöljy, rypäleensiemenöljy sekä erityisesti pellavansiemenöljy jonka on todettu antavan käytännössä kestävimmän pinnoitteen. Älä käytä rautakaupan pellavaöljyä vaan elintarvikekäyttöön tarkoitettua öljyä. Sillä useampi huolellinen rasvapoltto ja pannu on saanut uuden elämän. Ja jos tuota vähän hoitaa jatkossakin niin sehän kestää maailman tappiin.
Huonokuntoisen valurauta-astian huolto
PUHDISTUS
Irrota aivan ensimmäisenä astian mahdolliset puiset kahvat, messinkiset helat ja nupit yms. irto-osat. Ne eivät kestä seuraavia työvaiheista.
Kovin ruosteinen paistinpannun puhdistaminen kannattaa aloittaa etikkakylvyllä. Valitse niin suuri muoviastia että pannu mahtuu sen pohjalle. Tee etikkaliuosta niin paljon että pannu peittyy kokonaan nesteeseen. Etikkaliuoksen suhdeluku on 10:1 eli litraan vettä sekoitetaan 1 desilitra etikkaa. Jätä pannu likoamaan vuorokaudeksi.
Ota pannu etikkaliuoksesta ja hankaa sitä karkealla teräsvillalla tai teräsharjalla niin että kaikki irtoava ruoste, rasva ja pinttynyt lika lähtee irti. Huuhtele ja kuivaa huolellisesti.
HIONTA
Pannun sisäpintojen ja varsinkin paistopinnan hiominen parantaa pannun käyttömukavuutta reippaasti. Sileä ulkopintakin on helpompi pitää puhtaana. Käsihionta teräsharjalla ja vesihiomapaperilla on mahdollista mutta suosittelen kulmahiomakonetta tai porakonetta johon saa kiinnitettyä erilaisia koneteräsharjoja sekä lamelli-, liuska- ja nailonlaikkoja.
Laikkojen suhteen sopiva perussetti on...
koneteräsharja
lamelli/liuskalaikka, karkeus 40
lamelli/liuskalaikka, karkeus 120
nailonlaikka, karkeus 360
Hio paistopinnat käyttäen laikkoja karkeasta hienompaan ja viimeistele nailonlaikalla. Puhdista pannu hiontapölystä aina kun siirryt hienompaan karkeuteen. Käytä suojalaseja ja kunnollista hengityssuojainta, keuhkoissa metallipöly on tympeää. Ja varoituksen sana, jännetuppitulehduksen voi saada tässäkin hommassa lähes huomaamatta.
PESU
Huuhtele pannu hionnan jälkeen. Kaada sitten pannulle noin ruokalusikallinen ruokasoodaa, saman verran karkeaa suolaa sekä 1-2 ruokalusikallista vettä. Kostuta puuvillainen rätti ja pese pannu hieromalla sitä sooda-suola -tahnalla kauttaaltaan huolellisesti. Huuhtele välillä ja lisää soodaa ja suolaa tarpeen mukaan kunnes kaikki hiontapöly ja mahdollinen rasva tuntuu irronneen. Huuhtele pannu, kuivaa ja kuumenna hetken aikaa niin että pannusta haihtuu varmasti kaikki kosteus.
RASVAPOLTTO
Valitse siis elintarvikekäyttöön soveltuvaa pellavansiemenöljyä. Muista että myös sen käsittelyyn liittyy itsesyttymisvaara eli öljyiset rätit kannattaa käytön jälkeen kastella ja vielä ulos kuivumaan.
Rasvapolton voi tehdä uunissa, liedellä, kaasugrillissä, hiiligrillissä. Kuumenna pannua hetken ja öljyä se sitten kauttaaltaan puuvillarätillä hieromalla. Öljyä kannattaa käyttää reilusti jotta sitä tunkeutuu jokaiseen huokoseen mutta jatka hieromista niin kauan että öljyä tuskin enää huomaa pannun pinnassa. Tässä tavoitellaan mahdollisimman ohutta kerrosta. Silloin öljy palaa täysin ja pinnoitteesta tulee kova ja kestävä, paksu kerros hilseilee helposti irti. Lämpötila kannattaa olla noin 250 astetta vaikkakin pellavansiemenöljyn savuamispiste on vain 107 astetta. Jo sen pitäisi siis riittää siihen että pannu savuaa kuten asiaan kuuluu eli rasva palaa pannuun kiinni. Kuumenna noin 15 minuuttia kunnes savuaminen laantuu, pinta on silloin valmis. Ota pannu uunista ja anna jäähtyä reilusti alle 100 asteiseksi jolloin voit levittää uuden kerroksen öljyä ja toistaa toimenpiteen vähintään muutamaan kertaan. Polymerisoitunut pinta on aluksi väriltään kauniin ruskea. Useamman polton jälkeen se voi muuttua hiilen ja muiden epäpuhtauksien vuoksi lähes mustaksi. 4-6 rasvapolton jälkeen pinnoite on jo aika hyvä vaikka hifistien mielestä tusinakaan polttoa ei ole liikaa.
Tämän jälkeen vain kovaa käyttöä, pannu paranee mitä enemmän sitä käyttää. Pese pannu heti käytön jälkeen tiskiharjalla ja lämpimällä vedellä. Eikä missään tapauksessa astianpesuaineita. Eikä missään tapauksessa astianpesukoneeseen.
-arska-
Vanhat kirppispannut on vuosikymmenten käytössä hioutuneet sileiksi kuin vauvan peppu mutta voivat olla umpiruosteessa tai vähintään ummehtuneen rasvan peitossa. Toisaalta monen uuden pannun valupinta on niin karkea että sillä voi lähinnä terottaa luistimet.
Molemmat saa kuntoon samoilla lääkkeillä: puhdistus, hionta ja rasvapoltto (monta rasvapolttoa). Esimerkkipannuna meillä on kirppislöytö joka on uutta tuotantoa, käytännössä käyttämätön mutta väärin hoidettu ja jätetty ruostumaan.
Pintaruoste irtoaa yleensä melko helposti vesipesulla ja teräsvillalla hankaamalla. Pinttyneempään ruosteeseen tehoaa liottaminen etikkaliuoksessa. Sen jälkeen valurautapannun voi hioa käytännössä niin sileäksi kuin viitseliäisyys riittää, mitä sileämpi sen mukavampi pannua on käyttää. Se varsinainen taikatemppu on rasvapoltto, eräänlainen tee se itse -teflon. Kovassa lämmössä rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi jotka hapettuvat ja polymerisoituvat kalvoksi joka estää veden ja proteiinien pääsyn metallin pintaan. Ruuan tarttuminen pannun pintaan vähenee radikaalisti.
Vanha kansa on suosinut silavaa. Tiede tutkii ja nyt tiedetään että rasvapolttoon kannattaa valita mahdollisimman monityydyttymätön rasva ja siinä mielessä parhaita ovat kasvipohjaiset auringonkukkaöljy, rypäleensiemenöljy sekä erityisesti pellavansiemenöljy jonka on todettu antavan käytännössä kestävimmän pinnoitteen. Älä käytä rautakaupan pellavaöljyä vaan elintarvikekäyttöön tarkoitettua öljyä. Sillä useampi huolellinen rasvapoltto ja pannu on saanut uuden elämän. Ja jos tuota vähän hoitaa jatkossakin niin sehän kestää maailman tappiin.
Huonokuntoisen valurauta-astian huolto
PUHDISTUS
Irrota aivan ensimmäisenä astian mahdolliset puiset kahvat, messinkiset helat ja nupit yms. irto-osat. Ne eivät kestä seuraavia työvaiheista.
Kovin ruosteinen paistinpannun puhdistaminen kannattaa aloittaa etikkakylvyllä. Valitse niin suuri muoviastia että pannu mahtuu sen pohjalle. Tee etikkaliuosta niin paljon että pannu peittyy kokonaan nesteeseen. Etikkaliuoksen suhdeluku on 10:1 eli litraan vettä sekoitetaan 1 desilitra etikkaa. Jätä pannu likoamaan vuorokaudeksi.
Ota pannu etikkaliuoksesta ja hankaa sitä karkealla teräsvillalla tai teräsharjalla niin että kaikki irtoava ruoste, rasva ja pinttynyt lika lähtee irti. Huuhtele ja kuivaa huolellisesti.
HIONTA
Pannun sisäpintojen ja varsinkin paistopinnan hiominen parantaa pannun käyttömukavuutta reippaasti. Sileä ulkopintakin on helpompi pitää puhtaana. Käsihionta teräsharjalla ja vesihiomapaperilla on mahdollista mutta suosittelen kulmahiomakonetta tai porakonetta johon saa kiinnitettyä erilaisia koneteräsharjoja sekä lamelli-, liuska- ja nailonlaikkoja.
Laikkojen suhteen sopiva perussetti on...
koneteräsharja
lamelli/liuskalaikka, karkeus 40
lamelli/liuskalaikka, karkeus 120
nailonlaikka, karkeus 360
Hio paistopinnat käyttäen laikkoja karkeasta hienompaan ja viimeistele nailonlaikalla. Puhdista pannu hiontapölystä aina kun siirryt hienompaan karkeuteen. Käytä suojalaseja ja kunnollista hengityssuojainta, keuhkoissa metallipöly on tympeää. Ja varoituksen sana, jännetuppitulehduksen voi saada tässäkin hommassa lähes huomaamatta.
PESU
Huuhtele pannu hionnan jälkeen. Kaada sitten pannulle noin ruokalusikallinen ruokasoodaa, saman verran karkeaa suolaa sekä 1-2 ruokalusikallista vettä. Kostuta puuvillainen rätti ja pese pannu hieromalla sitä sooda-suola -tahnalla kauttaaltaan huolellisesti. Huuhtele välillä ja lisää soodaa ja suolaa tarpeen mukaan kunnes kaikki hiontapöly ja mahdollinen rasva tuntuu irronneen. Huuhtele pannu, kuivaa ja kuumenna hetken aikaa niin että pannusta haihtuu varmasti kaikki kosteus.
RASVAPOLTTO
Valitse siis elintarvikekäyttöön soveltuvaa pellavansiemenöljyä. Muista että myös sen käsittelyyn liittyy itsesyttymisvaara eli öljyiset rätit kannattaa käytön jälkeen kastella ja vielä ulos kuivumaan.
Rasvapolton voi tehdä uunissa, liedellä, kaasugrillissä, hiiligrillissä. Kuumenna pannua hetken ja öljyä se sitten kauttaaltaan puuvillarätillä hieromalla. Öljyä kannattaa käyttää reilusti jotta sitä tunkeutuu jokaiseen huokoseen mutta jatka hieromista niin kauan että öljyä tuskin enää huomaa pannun pinnassa. Tässä tavoitellaan mahdollisimman ohutta kerrosta. Silloin öljy palaa täysin ja pinnoitteesta tulee kova ja kestävä, paksu kerros hilseilee helposti irti. Lämpötila kannattaa olla noin 250 astetta vaikkakin pellavansiemenöljyn savuamispiste on vain 107 astetta. Jo sen pitäisi siis riittää siihen että pannu savuaa kuten asiaan kuuluu eli rasva palaa pannuun kiinni. Kuumenna noin 15 minuuttia kunnes savuaminen laantuu, pinta on silloin valmis. Ota pannu uunista ja anna jäähtyä reilusti alle 100 asteiseksi jolloin voit levittää uuden kerroksen öljyä ja toistaa toimenpiteen vähintään muutamaan kertaan. Polymerisoitunut pinta on aluksi väriltään kauniin ruskea. Useamman polton jälkeen se voi muuttua hiilen ja muiden epäpuhtauksien vuoksi lähes mustaksi. 4-6 rasvapolton jälkeen pinnoite on jo aika hyvä vaikka hifistien mielestä tusinakaan polttoa ei ole liikaa.
Tämän jälkeen vain kovaa käyttöä, pannu paranee mitä enemmän sitä käyttää. Pese pannu heti käytön jälkeen tiskiharjalla ja lämpimällä vedellä. Eikä missään tapauksessa astianpesuaineita. Eikä missään tapauksessa astianpesukoneeseen.
-arska-
torstai 1. huhtikuuta 2021
tiistai 22. joulukuuta 2020
Piparkakkufunikulaari
Teille joille matka merkitsee enemmän kuin päämäärä, suosittelen Turun tuoreinta nähtävyyttä, Kakolan funikulaaria eli kaupunkivinohissiä. Se on lunastanut nopeasti paikkansa turkulaisten sydämissä siinä missä Turun Linna, Tuomiokirkko ja Mantun Grilli.
Funikulaari on eräänlainen miehittämätön tuulikaappi, joka kuljettaa matkustajia Kakolanrinnettä ylös ja alas. Sen kulkema 130 metrin matka kestää noin minuutin ellei keskeydy tyypilliseen laitevikaan. Hissi on kuuluisa vikaherkkyydestään ja viikkojen mittaisista huoltokatkoista, joista on ansainnut lempinimen Jumikulaari. Matka sillä on elämys, perillepääsy jopa iloinen yllätys. Toisaalta, matka on ilmainen. Vinohissi osa Turun paikallisliikennejärjestelmää, Turussa kaiken julkisen liikenteen tunnistaa f-alkuisesta nimestään kuten Föli, Föri, Fölläri.
Myös funikulaarin kauneus jaksoi alussa puhuttaa. Panssariajoneuvoista tuttu estetiikka lyö siinä omintakeisella tavalla kättä italialaisen insinööritaidon ja oikuttelevan sensoritekniikan kanssa.
Kukaan ei ole täydellinen, kaikkeen tottuu ja kauneus on sielun orvasakesi (Victor Hugo). Silkasta paikallisylpeydestä teimme piparkakkutalon sijaan piparkakkufunikulaarin, ja onhan se kaunis, omalla tavallaan. Hellaan koskin -työryhmä toivottaa lukijoille oikein hyvää joulua.
-arska- & -memmu-
Funikulaari on eräänlainen miehittämätön tuulikaappi, joka kuljettaa matkustajia Kakolanrinnettä ylös ja alas. Sen kulkema 130 metrin matka kestää noin minuutin ellei keskeydy tyypilliseen laitevikaan. Hissi on kuuluisa vikaherkkyydestään ja viikkojen mittaisista huoltokatkoista, joista on ansainnut lempinimen Jumikulaari. Matka sillä on elämys, perillepääsy jopa iloinen yllätys. Toisaalta, matka on ilmainen. Vinohissi osa Turun paikallisliikennejärjestelmää, Turussa kaiken julkisen liikenteen tunnistaa f-alkuisesta nimestään kuten Föli, Föri, Fölläri.
Myös funikulaarin kauneus jaksoi alussa puhuttaa. Panssariajoneuvoista tuttu estetiikka lyö siinä omintakeisella tavalla kättä italialaisen insinööritaidon ja oikuttelevan sensoritekniikan kanssa.
Kukaan ei ole täydellinen, kaikkeen tottuu ja kauneus on sielun orvasakesi (Victor Hugo). Silkasta paikallisylpeydestä teimme piparkakkutalon sijaan piparkakkufunikulaarin, ja onhan se kaunis, omalla tavallaan. Hellaan koskin -työryhmä toivottaa lukijoille oikein hyvää joulua.
-arska- & -memmu-
tiistai 24. joulukuuta 2019
Joulua!
Ruualla ei saa leikkiä mutta kai ruualla saa koristella joulukuusen? Hyvää joulua!
-arska- & -memmu-
-arska- & -memmu-
tiistai 1. lokakuuta 2019
Syksyinen kimppu
Nyt kun ruska alkaa olla parhaimmillaan, ainakin täällä Lounais-Suomessa, sen väriloistoa voi tuoda pienen ripauksen myös sisätiloihin kukkamaljakkoon. Kerää eri ruskan sävyisiä pensaiden ja puiden oksia, heiniä, kaisloja ynnä muita (toki maanomistajalta kysytään ensin lupa). Vadelman oksat kestävät maljakossa hienosti, punertavat mustikan varvut, villiviini, pihlajan ja ruusun marjaisat oksat... Luonnosta löytyy vaikka mitä kun katselee ympärilleen.
Asettele oksat maljakkoon vaikkapa tämän kesäkimppuohjeen mukaisesti taikka ihan vaan vapaasti sekaisin asetellen. Kimppu on kaunis pelkistä luonnonantimista koottunakin mutta jos haluat siihen enemmän väriä, käy ostamassa paikalliselta kukkakauppiaaltasi muutama sävyihin sopiva kukka piristykseksi.
-memmu-
Asettele oksat maljakkoon vaikkapa tämän kesäkimppuohjeen mukaisesti taikka ihan vaan vapaasti sekaisin asetellen. Kimppu on kaunis pelkistä luonnonantimista koottunakin mutta jos haluat siihen enemmän väriä, käy ostamassa paikalliselta kukkakauppiaaltasi muutama sävyihin sopiva kukka piristykseksi.
-memmu-
maanantai 24. joulukuuta 2018
Hyvää joulua!
maanantai 9. heinäkuuta 2018
Kukkia ja sidontaa
Kesäjuhlat tulossa ja pöytäkoristeet unohtui hankkia? Eipä hätää, läheiseltä ojanpenkalta, joutomaalta tai metsiköstä löytyy varmasti jos jonkinlaista luonnonkukkaa, joista voi sitoa pitopöydän katseenvangitsijaksi sievän kimpun.
Keruuretkelle lähtiessäsi varaa mukaasi pieni, terävä veitsi ja jos mahdollista, ämpäri jossa on hieman vettä pohjalla. Leikkaa kukat mahdollisimman pitkillä varsilla ja tee niihin imupinta leikkaamalla varren tyvestä viistosti pari senttiä pois. Laita kukat välittömästi veteen niin ne eivät nuupahda.
Luonnonkukat ovat usein varsin hentoisia ja pienikukkaisia, joten kerää niitä reilusti ja mitä useampaa sorttia, sen mielenkiintoisempi kimpusta tulee. Kukkien lisäksi voit poimia mukaan muutaman vihreän oksan, vaikkapa vadelmaa tai jotakin muuta pensasta. Jokamiehen oikeudet muistaen toki.
Kun saalis on kerätty, järjestä kasvit lajeittain nippuihin ja poista varsista melkein kaikki lehdet ja ylimääräiset oksanhaarat. Lehdet maljakkovedessä pilaantuvat nopeasti, pilaannuttavat myös veden eikä kimppu näin ollen kestä hyvänä kovin pitkään.
Kimppujen sitomiseen käytetään yleensä spiraalitekniikkaa. Valitse yksi kukka ns. keskuskukaksi ja aseta toinen kukka sen etupuolelle ristiin.
Ota sitten kolmas kukka ja laita se keskuskukan taakse ristiin. Tässä on spiraalin alku.
Jatka asettamalla kukkia keskuskukan etu- ja takapuolelle. Mitä enemmän kukkia on, sitä tukevammin spiraali pysyy kasassa. Pienikokoisia kukkia kannattaa laittaa useampi samaan nippuun, näin ne antavat vaikutelman isommasta kukkamassasta. Nykyään trendikkäitä ovat luonnollisesti rönsyilevät kimput, joten ei haittaa ollenkaan jos kimppu ei ole ihan justiinsa. Tässä lajissa ei voi tehdä väärin, kauneus on katsojan (ja tekijän) silmässä.
Kun kimppu on mielestäsi valmis, voit sitoa sen kiinni vaikkapa juuttinarulla siitä kohtaa, mistä pidit sitä kiinni kukkia asetellessasi. Voit toki jättää sen myös sitomatta niin voit tehdä hienosäätöä vielä sitten kun kimppu on maljakossa. Lyhennä varret leikkureilla tai saksilla sopivan mittaisiksi ja tee vielä kaikkiin varsiin uudet imupinnat terävällä veitsellä. Laita maljakkoon reilusti vettä (luonnonkukat juovat enemmän kuin viljellyt) ja vaihda vesi päivittäin. Näin kimppu kestää hyvänä viikonkin.
-memmu-
Keruuretkelle lähtiessäsi varaa mukaasi pieni, terävä veitsi ja jos mahdollista, ämpäri jossa on hieman vettä pohjalla. Leikkaa kukat mahdollisimman pitkillä varsilla ja tee niihin imupinta leikkaamalla varren tyvestä viistosti pari senttiä pois. Laita kukat välittömästi veteen niin ne eivät nuupahda.
Luonnonkukat ovat usein varsin hentoisia ja pienikukkaisia, joten kerää niitä reilusti ja mitä useampaa sorttia, sen mielenkiintoisempi kimpusta tulee. Kukkien lisäksi voit poimia mukaan muutaman vihreän oksan, vaikkapa vadelmaa tai jotakin muuta pensasta. Jokamiehen oikeudet muistaen toki.
Kun saalis on kerätty, järjestä kasvit lajeittain nippuihin ja poista varsista melkein kaikki lehdet ja ylimääräiset oksanhaarat. Lehdet maljakkovedessä pilaantuvat nopeasti, pilaannuttavat myös veden eikä kimppu näin ollen kestä hyvänä kovin pitkään.
Kimppujen sitomiseen käytetään yleensä spiraalitekniikkaa. Valitse yksi kukka ns. keskuskukaksi ja aseta toinen kukka sen etupuolelle ristiin.
Ota sitten kolmas kukka ja laita se keskuskukan taakse ristiin. Tässä on spiraalin alku.
Jatka asettamalla kukkia keskuskukan etu- ja takapuolelle. Mitä enemmän kukkia on, sitä tukevammin spiraali pysyy kasassa. Pienikokoisia kukkia kannattaa laittaa useampi samaan nippuun, näin ne antavat vaikutelman isommasta kukkamassasta. Nykyään trendikkäitä ovat luonnollisesti rönsyilevät kimput, joten ei haittaa ollenkaan jos kimppu ei ole ihan justiinsa. Tässä lajissa ei voi tehdä väärin, kauneus on katsojan (ja tekijän) silmässä.
Kun kimppu on mielestäsi valmis, voit sitoa sen kiinni vaikkapa juuttinarulla siitä kohtaa, mistä pidit sitä kiinni kukkia asetellessasi. Voit toki jättää sen myös sitomatta niin voit tehdä hienosäätöä vielä sitten kun kimppu on maljakossa. Lyhennä varret leikkureilla tai saksilla sopivan mittaisiksi ja tee vielä kaikkiin varsiin uudet imupinnat terävällä veitsellä. Laita maljakkoon reilusti vettä (luonnonkukat juovat enemmän kuin viljellyt) ja vaihda vesi päivittäin. Näin kimppu kestää hyvänä viikonkin.
-memmu-
torstai 29. maaliskuuta 2018
Syötävät pääsiäisruohot
Koska hyötyviljely on hauskaa ja nimensä mukaisesti hyödyllistä, kasvatamme pääsiäiskoristeetkin syötävistä lajikkeista. Rairuoho tuntuu näiden rinnalla turhakkeelta. Kasvamassa on nytkin hernettä, härkäpapua, parsakaalia, punajuurta ja rucolaa.
Kylvä siemenet multaan, peitä kylvös ohuella multakerroksella, suihkuttele vedellä ja pidä kylvös kosteana. Herneet ja pavut kannattaa liottaa yön yli, näin itäminen nopeutuu. Muut siemenet voi kylvää sellaisenaan. Jotkut versot, kuten parsakaali ovat syömäkelpoisia n. viikon kuluttua kylvöstä, toisissa menee pidempään.
Versopurkit on kierrätystavaraa parhaassa tee se itse -hengessä eli tuunattuja säilykepurkkeja. Pestyt purkit on päällystetty mm. erivärisillä serveteillä. Ohje löytyy mistäpä muualtakaan kuin ehtymättömästä ideapankista Stömsöstä.
-memmu-
Kylvä siemenet multaan, peitä kylvös ohuella multakerroksella, suihkuttele vedellä ja pidä kylvös kosteana. Herneet ja pavut kannattaa liottaa yön yli, näin itäminen nopeutuu. Muut siemenet voi kylvää sellaisenaan. Jotkut versot, kuten parsakaali ovat syömäkelpoisia n. viikon kuluttua kylvöstä, toisissa menee pidempään.
Versopurkit on kierrätystavaraa parhaassa tee se itse -hengessä eli tuunattuja säilykepurkkeja. Pestyt purkit on päällystetty mm. erivärisillä serveteillä. Ohje löytyy mistäpä muualtakaan kuin ehtymättömästä ideapankista Stömsöstä.
-memmu-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)