torstai 28. marraskuuta 2019

Vuohenjuustopiirakka marinoiduilla juurikkailla

Pikkujoulukausi käy kiivaimmillaan. Mitä tarjota vieraille? No vaikka tällaista värikästä piirasta. Tämän piirakan juju on raakana marinoidut juurikkaat, joilla koristellaan kypsä piirakka. Punajuuret kavereineen säilyttävät näin pirteät värinsä ja juhlapöydän katseenvangitsija on siinä! Makukin on aika herkku.







Pohja

3 dl vehnäjauhoja
150 g voita
1 tl suolaa
½ dl kylmää vettä
1 munankeltuainen

Jos haluat hieman helpottaa urakkaa, kaupan valmis suolainen piirakkapohja käy myös hyvin.


Täyte

200 g pehmeää vuohenjuustoa tai vuohenjuuston makuista tuorejuustoa
200 g creme fraichea, kermaviiliä tai näiden yhdistelmää
100 g vuohenjuustoa (sitä kiinteämpää pötköä)
3 munaa
1 punajuuri
1 keltajuuri
1 raitajuuri
suolaa
pippuria


Marinadiliemi

1/2 dl oliiviöljyä
sitruunan raastettu kuori ja mehu
suolaa
pippuria
tuoretta timjamia


Sekä 24 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjakakkuvuoka.



Tee ensin pohjataikina. Sulata voi kattilassa, kaada kulhoon ja nypi jauhot sekaan. Lisää loput aineet ja pyörittele taikina palloksi. Vettä voi tarvittaessa lisätä mikäli taikina tuntuu murenevalta. Pistä taikinapallo muovipussiin ja laita hetkeksi jääkaappiin jäähtymään.

Kuori juurikkaat ja siivuta ne mandoliinia apuna käyttäen hyvin ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset ja kaada viipaleiden päälle. Punajuuret kannattaa laittaa erikseen etteivät ne värjää muita juurikkaita. Anna marinoitua vähintään puoli tuntia.

Pistä uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ota taikina jääkaapista ja kauli se ohueksi levyksi. Painele taikina irtopohjavuokaan ja leikkaa reunoista ylimääräiset pois siten, että reunaa jää noin 5 cm:n korkeudelta. Pistele haarukalla pohja täyteen reikiä ja paista pelkkää pohjaa n. 8- 10 minuuttia kunnes se alkaa ruskistua.

Sekoita pehmeä vuohenjuusto, creme fraiche, munat ja mausteet keskenään. Ota vuoka pois uunista ja kaada täyte vuokaan. Leikkaa vuohenjuustotangosta ohuita siivuja ja lado ne täytteen pinnalle. Paista piirakkaa 30-40 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.

Valuta juurikkaista liiat nesteet pois ja asettele ne haluamallasi tavalla kypsän piirakan päälle. Koristele tuoreilla timjaminoksilla.



-memmu-


torstai 14. marraskuuta 2019

Karpaloporkkanat

Jonnet ei ehkä muista mutta aikanaan kouluruokaloiden hitti oli rusina-porkkanaraaste joka maustettiin appelsiinimehulla. Ei tehdä sitä nyt. Tehdään sen sijaan lämmin lisuke porkkanoista ja karpaloista ja maustetaan se vaahterasiirapilla. Erittäin hyvää. Ja toimii hyvin myös lisukkeena esimerkiksi porsaanlihan kanssa. Ohjeen bongasin ruokablogista nimeltä Lazy Cat Kitchen.



Karpaloporkkanat

500 g    porkkanoita
100 g    karpaloita
60 ml    vaahterasiirappia
30 ml    oliiviöljyä
½         appelsiinin kuori raastettuna
1 tl       chilitahnaa
1          valkosipulin kynsi raastettuna
2 rkl     paahdettuja mantelilastuja
muutama timjaminoksa
suolaa
pippuria


Pese porkkanat huolellisesti ja halkaise ne pituussuunnassa kahtia. Sekoita kulhossa karpalot, appelsiininkuoriraaste sekä noin kolmas osa vaahterasiirapista. Sekoita toisessa kulhossa oliiviöljy, loput vaahterasiirapista, chilitahna, raastettu valkosipuli ja ripaukset suolaa ja pippuria.

Sivele porkkanat oliiviöljy-vaahterasiirappiseoksella. Levitä porkkanat leivinpaperoidulle uunipellille ja paahda 200 asteessa noin 15 minuuttia. Kääntele porkkanoita ja sivele niihin tarvittaessa lisää mausteseosta. Lisää tässä vaiheessa uunipellille myös karpalot ja jatka kypsennystä vielä noin 15 minuuttia. Porkkanoiden koosta riippuen noin puolen tunnin kypsennys riittänee.

Paahda mantelilastuja kuumalla ja kuivalla pannulla niin että ne saavat kauniin paahteisen värin.
Koristele porkkanat timjamin oksilla ja paahdetuilla mantelilastuilla.

-memmu-


perjantai 1. marraskuuta 2019

Paahdettu myskikurpitsakeitto

Anglosaksisissa maissa vietetään Halloweenia eli kaikkien pyhien aattoa. Ihana tekosyy nauttia paahdettua myskikurpitsakeittoa, tarjoiluastiana käytetään tällä kertaa hokkaidokurpitsaa. Pinnalle Amerikan tyyliin karamellisoitua popcornia ja kurpitsansiemeniä.






Paahdettu myskikurpitsakeitto

1 kg    myskikurpitsaa
1         sipuli
4 dl     vettä
4 dl     maitoa
1 dl    sulatejuustoa tai creme fraichea
20g    voita
1 tl     suolaa
ripaus mustapippuria


Kuori ja paloittele myskikurpitsa. Ota talteen siemenet, puhdista ja huuhdo ne ja kuivata paperin päällä. Kuori ja hienonna myös sipuli.

Kuullota kurpitsaa ja sipuleita voin kanssa kattilassa niin että vähän pehmenevät ja saavat väriä. Lisää vesi, suola, pippuri ja keittele kattilassa noin 20 minuuttia. Kun kasvikset ovat pehmeitä, soseuta koko komeus sauvasekoittimella. Lisää sen jälkeen maito ja sulatejuusto/ creme fraiche ja anna hautua kunnes sulatejuusto/ creme fraiche on sulanut. Tarkista maku ja soseuta halutessasi vielä kertaalleen.


Karamellisoitu popcorn

myskikurpitsan siemeniä
popcornia
voita
suolaa
ruokosokeria

Poksauttele popcornit normaaliin tapaan, öljyssä tai mikrossa ja mausta suolalla. Kuumenna paistinpannu ja paahda myskikurpitsan siemeniä kunnes ne saavat kauniin paahteisen värin. Lisää pannulle ruokalusikallinen voita. Sekoita ja lisää vielä ruokalusikallinen ruokosokeria. Anna sokerin sulaa ja karamellisoitua ja lisää joukkoon popcornit. Sekoita vielä hetki kunnes popparit ovat rapsakoita. Tarjoile kurpitsakeiton kanssa.          


-memmu-




perjantai 18. lokakuuta 2019

Sadonkorjuukana kurpitsapedillä

Atrian ja Satokausikalenterin yhteisen Sadonkorjuuhaasteen innoittamina jatkamme sadonkorjuujuhlaa eli kekriä eli köyriä ja nautimme asianmukaisesti kotimaista kanaa, kasviksia ja viljatuotteita. 

Herkullinen reseptin on laatinut Satokausikalenterin Samuli Karjula ja se löytyy täältä. Kahteen osaan paloiteltu kana kypsyy kasvisten kanssa uunissa pehmeäksi. Myskikurpitsaa, fenkolia, omenaa, sipulia, valkosipulia jne. Siiderin käyttö ruuanlaitossa on itselle kohtalaisen uusi juttu mutta tulee tavaksi, omenasiideristä keitelty kastike osuu ja uppoaa.

Sen verran ehdin kasviksista huumaantua että kaadoin omenasiideristä jo puolet niiden joukkoon pataan ennen kuin tajusin että käynyt omenamehu kuului kastikkeeseen. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi pata porisi erityisen maukkaaksi. Niin ja keitetyn ohran sijaan keitimme lisukkeeksi spelttiä.

Tiesitko että maailman painavin kurpitsa painoi 1054 kiloa. 34 kiloa enemmän kuin Memmun Nissani. 

tiistai 1. lokakuuta 2019

Syksyinen kimppu

Nyt kun ruska alkaa olla parhaimmillaan, ainakin täällä Lounais-Suomessa, sen väriloistoa voi tuoda pienen ripauksen myös sisätiloihin kukkamaljakkoon. Kerää eri ruskan sävyisiä pensaiden ja puiden oksia, heiniä, kaisloja ynnä muita (toki maanomistajalta kysytään ensin lupa). Vadelman oksat kestävät maljakossa hienosti, punertavat mustikan varvut, villiviini, pihlajan ja ruusun marjaisat oksat... Luonnosta löytyy vaikka mitä kun katselee ympärilleen.

Asettele oksat maljakkoon vaikkapa tämän kesäkimppuohjeen mukaisesti taikka ihan vaan vapaasti sekaisin asetellen. Kimppu on kaunis pelkistä luonnonantimista koottunakin mutta jos haluat siihen enemmän väriä, käy ostamassa paikalliselta kukkakauppiaaltasi muutama sävyihin sopiva kukka piristykseksi.








-memmu-




sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Paahdetut satokauden kasvikset

Nyt kun kotimaiset kasvikset ja juurekset ovat parhaimmillaan, tartuimme sadonkorjuuhaasteeseen ja pistimme niitä uuniin paahtumaan. Paljon ja erilaisia. Nämä öljyssä, mausteissa ja siirapissa pyöritellyt herkut ovat mitä mainiointa tarjottavaa syksyisiin illanistujaisiin. Kyytipojaksi sopii rapeakuorinen maalaisleipä kera erilaisten öljyjen ja dippien.







Paahdetut satokauden kasvikset


palsternakkaa
keltajuurta
raitajuurta
fenkolia
punasipulia
paprikaa
kesäkurpitsaa

¼ dl    oliiviöljyä
1 rkl   vaaleaa luomusiirappia
timjamia tai rosmariinia
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä


Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Pilko esikäsitellyt kasvikset suurehkoiksi paloiksi ja sekoita suuressa kulhossa mausteet niiden sekaan. Levitä kasvikset (leivinpaperoidulle) uunipannulle ja kypsennä uunissa noin 20 minuuttia.

Nauti kasvikset lämpimänä paahdetun maalaisleivän, valkosipuliöljyn ja jogurttikastikkeen kanssa. 



Valkosipuliöljy

1 dl  oliiviöljyä
2-3   valkosipulinkynttä

Raasta valkosipulinkynnet ja kuumenna niitä hetki öljyn kanssa paistinpannulla. 



Jugorttikastike

2  dl turkkilaista jogurttia
2  tl  paprikajauhetta
2  tl  srirachaa
1     valkosipulinkynsi raastettuna
ripaus ruolaa ja pippuria
loraus oliiviöljyä

Sekoita ainekset ja tarjoile kylmänä.



-memmu-






keskiviikko 21. elokuuta 2019

Hapansilakka eli surströmming

Iltapäivälehdistö laatii meille säännöllisesti listoja maailman oudoimmista, ällöttävimmistä, haisevimmista tai hirveimmistä ruuista. Taso on maailmalla kova. Vain mielikuvitus on ollut rajana kun ihmiskunta on halki vuosisatojen kehitellyt ruokareseptiikkaa, välillä ennakkoluulottomien kokeilujen ja erehdysten kautta. Joskus pohjoismaisiakin herkkuja yltää listoille, kuten veriletut tai salmiakki mutta useimmiten kärjen tuntumassa nähdään ruotsalaisten ylpeys surströmming eli hapansilakka.

Tiedossa on että hapansilakan maku jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Hapansilakkapurkkia ei saa edes viedä lentokoneeseen, niin suurta inhimillistä kärsimystä sen pelätään aiheuttavan jos käymisreaktion paineen vuoksi pullisteleva purkki aukeaisi onnettomasti kesken lennon.

Hapansilakka ei ole enää välttämättömyys ruotsalaisen hyvinvointivaltion elintarvikehuollossa mutta perinneherkkuna sitä edelleen nautitaan. Hapansilakkaa varten pyydystettävä silakka kalastetaan aina keväisin ja aikanaan Ruotsissa oli voimassa säädös jonka mukaan vuoden ensimmäisiä hapansilakoita ei saanut laittaa myyntiin ennen elokuun kolmatta torstaita. Elokuun loppu on siis tämän herkun sesonkiaikaa. Ihminen ei olisi nykyihminen ellei se haluaisi kokea niitäkin elämyksiä joiden se voi jo etukäteen olettaa olevan epämiellyttäviä. Hapansilakkaa oli siis meidänkin maistettava jotta voimme sanoa maistaneemme.


Tässä vielä pieni taustatietokertaus niin muistamme mistä herkusta onkaan kyse... (wikipedia)

"Tarinan mukaan ruokalaji keksittiin vahingossa, kun Ruotsi ja Lyypekin kaupunki olivat 1500-luvulla sodassa keskenään. Koska Lyypekki valvoi merta, tuontitavarasta kuten suolasta tuli pulaa. Sitä ei enää riittänyt tarpeeksi silakan, silloisen peruselintarvikkeen, säilömiseen. Aikoen säästää suolaa, joku laittoi silakkatynnyriin liian vähän suolaa. Silakka alkoi käydä tynnyrissä. Normaalisti pilaantuneeksi arveltu kala olisi heitetty pois, mutta koska ruoasta oli pulaa, se syötiin. Kaikkien yllätykseksi kala ei maistunutkaan pilaantuneelta vaan happamalta. Kala ei ollut tynnyreissä pilaantunut vaan hapantunut. Huhut tästä uudesta ruokalajista levisivät, ja koska suola oli hinnoissaan rauhankin aikana, vähävaraiset alkoivat yleisesti säilöä silakkaa hapattamalla erityisesti Pohjois-Ruotsissa, missä tuoretta ruokaa ei juuri ollut saatavilla."

"Hapansilakka valmistetaan anaerobisesti bakteerikäymisellä. Valmistaminen tapahtuu Halobacterium-bakteerilajin avulla fermentoimalla. Kala säilötään suolaliemeen niin, että sen osmoottinen paine estää mädättäjäbakteerien toiminnan, mutta Halobacterium-bakteerit alkavat pilkkoa kalan glykogeeniä pienemmiksi yhdisteiksi. Reaktiossa muodostuu rikkivetyä, joka haisee mädältä kananmunalta, propaanihappoa, joka antaa voimakkaan härskiintyneen hajun sekä butaanihappoa, joka antaa eltaantuneen voin kaltaisen hajun. Sen sijaan, koska mätänemistä ei tapahdu, proteiinit eivät dekomposoidu eivätkä hajoa oligopeptideiksi tai aminohapoiksi, ja kalan rakenne on hyvin kiinteä ja yhtenäinen."







Hapansilakka-ateria

purkki hapansilakkaa
vaaleaa rieskaa tai ohutleipää (meillä vaaleaa näkkileipää)
keitettyä uuden sadon perunaa
sipulia silputtuna
kermaviiliä tai ranskankermaa
voita

ennakkoluulotonta ruokaseuraa
ruokasnapsi


Youtubessa on paljon videoita joissa ihmisiä yllytetään avaamaan hapansilakkapurkki ja syömään silakoita suoraan purkista. Totta kai niin voi tehdä, mutta ei se taida olla se tapa jota asiaan vihkiytyneet suosittelevat. Purkki kannattaa avata ulkotiloissa ja veden alla. Samalla sisälmykset ja selkäruotokin on helppo perata pois ja hieman huuhdeltu kala on valmista aterioitavaksi. Olen kuullut myös suosituksia liotella kaloja hetkisen vichyvedessä. Perinteisesti kala nautitaan kietaistuna voidellun, vaalean ohutleivän sisään keitettyjen perunoiden ja silputun sipulin kanssa. Monasti joukkoon sipaistaan myös kermaviiliä tai ranskankermaa tasapainottamaan kalan happamuutta.

Näin käsiteltynä ja tarjoiltuna ruokaseurueemme jokainen (kala-allergikkoja lukuunottamatta) maistoi hapansilakkaa ilman vakavia traumaperäisiä sairauksia. Yhteinen arviomme oli että hapansilakka on pahamaineisempaa kuin itse asiassa onkaan. Tosin, Hellaankoskin-työryhmä ei tule koskaan itse valmistamaan käynyttä silakkaa suola-vesiliuoksessa.


-arska-