Villiyrttipesto ja quesadillat

Nyt kun kevät alkaa vaihtua kesäksi on uuden kotimme pihapiiri riehaantunut kasvamaan vaikka ja minkälaista villivihannesta. Kuukausi takaperin löytyi lähinnä vain vuohenputkea mutta nyt valinnanavaraa riittää. Kävin pikaisella keruuretkellä ja sain vuohenputkien lisäksi saaliiksi mm. nokkosta ja ihanaa valkosipulin makuista litulaukkaa. Niistä sitten pyöräytin öljyn ja auringonkukansiementen kanssa peston. Oi sentään miten hyvää siitä tuli! Käytin tällä kertaa pestoa quesilladojen täytteenä mutta sehän sopii melkein kaikkeen.

Villiyrttipesto

1      l    villiyrttejä (nokkosta, vuohenputkea, siankärsämöä, maitohorsmaa, litulaukkaa...)
1-2  dl   öljyä
50 g      auringonkukan siemeniä
1-2        valkosipulin kynttä
50 g      parmesanraastetta
suolaa
mustapippuria myllystä


Paahda auringonkukan siemenet kevyesti pannulla ja laita ne sekä muut aineet blenderiin ja aja tasaiseksi. Villiyrtit voi käyttää sellaisenaan mutta itse tykkään freesata vuohenputket ja nokkoset pikaisesti pannulla. Säilytä valmis pesto jääkaapissa, säilyy mainiosti useita päiviä.


Quesadillat

tortillalättyjä
villiyrttipestoa
ilmakuivattua kinkkua
tomaatteja viipaleina
juustoa
herkkusieniä viipaloituna ja paistettuna
villiyrttejä silputtuna


Sivele tortillat pestolla ja lisää muut täytteet. Taita tortillat puolikkaiksi ja paista kuivalla pannulla kunnes juusto on sulanut.


-memmu-

Vuohenputkipiiras

Kevät on villivihannesharrastajan kulta-aikaa kun maa puskee vauhdilla monenmoista herkkua, jota jotkut asiaan vihkiytymättömät myös rikkaruohoiksi kutsuvat. Yksi omista suosikeistani on vuohenputki, jota kasvaa melkein kaikkialla ja esiintymät ovat usein valtavia. Uuden kotimme pihapiirissä on ilahduttavan suuret kasvustot tätä rautaa ja C-vitamiinia sisältävää villikasvia joten nyt kun on niiden paras keruuaika niin kokkaamaan vaan! Vuohenputkipiiraasen keräsin ainekset muutamassa minuutissa ja on oikein sopiva tarjottava vappupöytään.

Vuohenputkipiiras

Pohja:

Valmis suolainen piirakkapohja (mikäli välttelet hiilareita, voit tehdä piirakan myös ilman pohjaa)

Täyte:

2   l       nuppuisia, pieniä vuohenputkia

1   prk   kermaviiliä

1   dl     kermaa (tai ruokakermaa

1 -2       munaa

150 g    juustoraastetta

1           valkosipulinkynsi raastettuna

suolaa

pippuria

voita paistamiseen

(tomaatteja koristeeksi)

Paista vuohenputkia pannulla pienessä vesitilkassa kunnes ne pehmenevät. Lisää ruokalusikallinen tai pari voita sekä raastettu valkosipulinkynsi ja paista vielä hetki.

Kauli piirakkapohja ohuemmaksi ja asettele se vuokaan. Pistele pohjaan haarukalla reikiä ja esipaista n. 10 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Sekoita sillä aikaa kermaviili, kerma, juustoraaste, muna ja mausteet kulhossa.

Kun pohja on saanut hieman väriä, levitä vuohenputket vuokaan ja lusikoi kermaviilitäyte päälle. Koristele piirakka halutessasi. Paista vielä 15-20 minuuttia tai kunnes pinta hieman ruskistuu.

-memmu-

Valkohäntäpeuran routapaisti

Ruissalon saari on Turun suosikkikaupunginosani. Se on kohteena kun on sopiva hetki pienelle luontoretkelle tai pikaiselle hermolomalle. Tammilehtojen lisäksi saari on tunnettu suuresta metsäkauris- sekä valkohäntäpeurapopulaatiosta, niitä ei voi olla ihailematta saarella käydessään.

Populaation karsimiseksi on myönnetty paljon kaatolupia ja lihaa on riittänyt myytäväksi paikallisessa REKO-lähiruokarenkaassa. Katsoimme velvollisuudeksemme ostaa pala valkohäntäpeuran paistilihaa ja nauttia se pääsiäisateriaksi. Samalla kokeilimme myös mielenkiintoista routapaistitekniikkaa. Jäinen paisti kypsennetään hitaasti 75-asteisessa uunissa ja maustetaan liottelemalla mausteliemessä. Hitaasti. Hyvin hitaasti hyvä tulee.   

Memmu koristeli pääsiäismunan.

Jäinen paisti lähdössä uuniin noin 8 tunniksi.

Routapaisti

Valkohäntäpeuran pakastettu sisä- tai ulkopaisti (myös hirven tai naudan paistiliha käy).

Mausteliemi

1 l       vettä
1 dl     suolaa
1 rkl    sokeria
1 tl      kokonaisia mustapippureita
1         laakerinlehti
timjamia

rosmariinia
loraus konjakkia

Kiehauta makuliemen aineet keskenään. Anna kylmetä yön yli paistin muhiessa uunissa.

Laita jäinen (maustamaton) paisti 75-asteiseen uuniin ritilän päälle ja aseta sen alle uunivuoka.

Varsinainen kypsennysaika riippuu paistin koosta. Periaate on että paistia pidetään 75-asteisessa uunissa kunnes paistin sisälämpötila on 65-70 astetta. 1,2 kilon paisteissa yleinen paistoaika on noin 10 tuntia.

Meidän tapauksessa (pieni noin 0,7 kilon paisti) sulattelin lihaa uunissa noin 5 tuntia, asetin paistomittarin ja kypsyttelin vielä 3 tuntia kunnes lämpötila oli 62 astetta. Tavoittelin rosé -kypsyyttä joten tämäkin lämpötila oli hieman liikaa.  

Nopea loppusilaus eli maustaminen tehdään liottelemalla paistia mausteliemessä. Aseta lämmin paisti tukevaan muovi- tai paistopussiin ja kaada mausteliemi joukkoon. Sulje pussi ja nosta reunalliseen astiaan. Anna paistin maustua liemessä noin 3-5 tuntia. Kääntele muutaman kerran maustumisen aikana. Meidän pientä paistia maustoin 4 tuntia ja arvelen että 3 tuntia olisi riittänyt hyvin.   

Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi ja tarjoile kylmänä. Kaveriksi sopii hyvin esimerkiksi piparjuurikreemi ja portviinikastike.


-arska-

Punajuurileipä

Punajuuren, tuon hehkeän värisen juurikkaan multaiseen makuun on ollut hieman haastavaa tottua ja siksi kaapista löytyneet punajuuret ovatkin olleet yleensä hieman nahistumaan päin. Usein sanotaan, että ei-niin-herkut ja nahistuneet raaka-aineet voi huomaamattomasti sujauttaa vaikkapa leipään tai smoothieen niin tulevat näppärästi käytettyä. Punajuurismoothie tuntui hieman eksoottiselta valinnalta joten leipä it is! Ja siitähän tuli oikein kunnon mehevä ja maukas ja komea limppu eikä mullan mausta ollut tietoakaan.

Punajuurileipä

Taikina 1

2,5   dl   vettä tai maitoa
n. 5  dl   jauhoja
1      dl   kaurahiutaleita
(½   dl   leseitä, siemeniä, rouhittuja pähkinöitä...)
20    g    tuorehiivaa
2-3   tl   suolaa
1      rkl siirappia
½    dl  öljyä

Taikina 2

Muuten samanlainen kuin taikina 1 mutta nesteeksi 2,5 dl keitettyä, raastettua punajuurta ja niiden keitinlientä.

Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva, suola ja siirappi. Lisää kuivat aineet vähitellen ja vaivaa taikinaa yleiskoneella n. 10 minuuttia, käsin vaivaten aikaa menee tuplasti. Lisää öljy vaivaamisen puolivälissä. Jätä taikina hieman pehmeäksi niin leivästä tulee kuohkeampaa.

Laita ensimmäinen taikina viileään siksi aikaa kunnes toinen on valmis. Näin ne kohoavat suunnilleen samaan aikaan.

Peitä taikinakulhot liinalla ja anna kohota lämpimässä n. tunnin ajan.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Kumoa kummatkin taikinat pöydälle ja vaivaa niistä ilmakuplat pois. Jaa taikinat kahtia ja rullaa puolikkaat pitkiksi pötköiksi. Letitä leipä pullapitkon tapaan (esimerkiksi pullapitkon letitys neljällä). HUOM! Letittäminen kannattaa opetella hyvissä ajoin ennen leipomista ja huolellisesti. Ettei käy niin kuin allekirjoittaneelle, että homma meni vähän sinne päin ja meinasi mennä ihan metsään.

Kohota leipää liinan alla vielä n. 15 minuuttia (tai jos sähläät letityksen kanssa niin kuin minä niin leipä ehtii hyvin kohota jo letityksen aikana). Paista leipää 200 asteessa 30-40 minuuttia.


-memmu-

Curry-ramenkeitto

Ympäri Aasiaa on suosittuja maukkaaseen liemeen perustuvat nuudelipohjaiset keitot, joissa käytetään runsaasti kasviksia. Keittoja versioidaan monin tavoin, kasvisten lisäksi käytetään usein myös tofua, katkarapuja, kanan-, naudan- ja porsaanlihaa. Malesialaisilla on kookospohjainen laksa-keitto, vietnamilaisilla yleensä kirkaslieminen pho-keitto. Japanissa suosittua pikaruokaa taas on ramen-keitto jonka alkuperä lienee kiinalainen. 

Minulla menee näissä nimissä vähän pää sekaisin enkä tiedä miksi tämä keitto on rāmen-keitto (jap. ラーメン). Olkoon niin koska ohjeessa niin lukee. Ohje on bongattu Glorian Ruoka & Viini -lehdestä, tahdistettu vastaamaan oman ruokakaapin sisältöä ja höystetty broilerin rintafileellä. Mukavan täyteläistä ja maukasta.

Curry-ramenkeitto (neljä annosta)

Liemi

2 cm:n pala  tuoretta inkivääriä

2                  valkosipulinkynsi

1                  punasipuli

1 rkl             öljyä

1 rkl             punaista currytahnaa

1 rkl             kalakastiketta

8 dl              kasvis-tai kanalientä

1 tlk             kookosmaitoa

Lisäksi

2            broilerin rintafilettä

4            kananmunaa

200 g      parsakaalia tai kukkakaalia

1            paprika

100 g      tuoreita herkkusieniä  

1 rkl       öljyä

200 g      ramen-nuudeleita

1            limetin mehu

60-70 g   babypinaattia

suolaa

pippuria

Kuori ja raasta inkivääri sekä valkosipulinkynnet. Kuori ja leikkaa punasipuli viipaleiksi. Kuullota punasipuli, inkivääri sekä valkosipulit öljyssä. Lisää currytahna, kasvisliemi, kookosmaito sekä kalakastike ja kuumenna kiehuvaksi.

Keitä kananmunia kuusi minuuttia ja jäähdytä kylmässä vedessä. Keltuainen jää mukavan löysiksi. 

Paloittele parsakaali, paprika ja herkkusienet. Paista sieniä pannulla kunnes kosteus haihtuu ja saavat vähän väriä. Paista pannulla myös parsakaalia ja paprikoita muutama minuutti, ne saavat jäädä vähän napakoiksi. Paista vielä broilerinfileet öljyssä kullankertaisiksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää paistetut sienet, kasvikset, esikeitetyt nuudelit sekä limetinmehu keittoon. Kuumenna keitto vielä kertaalleen mutta älä keitä. Otan kattila pois liedeltä ja lisää lopuksi babypinaatit. Annostele kulhoon ja lisää pinnalle viipaloitua broilerinfileetä sekä kanamunan puolikas.     

-arska-

Kevätkylvö

"Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon."

Jeesus Nasaretilaisella lienee ollut tätä vertausta kertoessaan mielessä korkealentoinen symboliikka mutta jos tuota ihan kirjaimellisesti miettii niin onhan siinä totuuden siemen. Siemenet kannattaa kylvää hyvään maahan jos haluaa hyvän sadon. Ja nyt onkin jo korkea aika tehdä se. Eli on kevätkylvön aika.










-memmu-

Kaalilaatikko

Kaalilaatikkoa toiset rakastaa ja toiset taas ei. Minä rakastan erityisesti pitkään hauduteltua, siirappisen makeaa, perinteistä kaalilaatikkoa.

Siitä tulikin mieleeni että brittiläinen näytelmäkirjailija G.B. Shaw on loihtinut lausumaan ruoasta näinkin ylevästi: "Ei ole vilpittömämpää rakkautta kuin rakkaus ruokaan." 

Kaalilaatikko

1 kg     kaalia
2 kpl    sipulia
2 rkl    öljyä
400 g   jauhelihaa
1 dl     puuroriisiä
5 dl     vettä
3 dl     lihalientä
1 dl     siirappia (enemmänkin voi laittaa jos pidät makeasta laatikosta)
2 tl      suolaa
1 rkl    meiramia
1 tl      rouhittua mustapippuria
voita


Silppua kaali. Kuumenna vesi laakeassa kattilassa. Lisää suola ja kaalit. Sekoittele silloin tällöin. Lisää joukkoon hautumaan myös silputtu sipuli. Keittele puolisen tuntia niin että kaali pehmenee.

Ruskista jauheliha ja lisää ne kaali-sipuliseoksen joukkoon. Lisää myös meirami, mustapippuri ja puuroriisi. Voitele uunivuoka tai pata ja kaada koko seos lihaliemineen vuokaan. Pinnalle voi heittää muutaman voinokareen ja lorauttaa vielä vähän siirappia. Kypsennä 200 asteessa ainakin tunti, enemmänkin jos ei ole kiire. Puolukkahillon kanssahan tätä usein syödään, karpalohillo käy vähintään yhtä hyvin.

 -arska-