tiistai 27. helmikuuta 2018

Verenvuodon tyrehdyttäminen

Ruoanlaitossa on vaikea välttyä aika-ajoin tapahtuvilta viiltohaavoilta ja verenvuodatukselta. Erityisen kunnioittavasti kehotan suhtautumaan mandoliinileikkuriin jonka perimmäisistä tarkoitusperistä en ole täysin varma.

Ruoanlaitto ja haava sormessa on vähän niin kuin jin ja jang, ei ole toista ilman toista. Sitten on vielä Neil Young... mutta se on eri asia.



Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Paina suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut istumaan tai makuulle.
  • Sido Haava. Aseta vuotokohtaan suojaside, minkä päälle voidaan sitoa siderulla painoksi. Tarvittaessa voi käyttää myös muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Tarvittaessa jatka painamista siteen päältä.
  • Toimita autettava jatkohoitoon.
  • Soita hätänumeroon 112, jos autettavalla on sokin oireita tai paineside ei riitä tyrehdyttämään vuotoa.
  • Haavassa olevaa vierasesinettä, esim. naulaa tai puukkoa, ei poisteta ensiavun yhteydessä, ellei se vaikeuta hengitystä.

  • Haava tulee ommella kuuden tunnin kuluessa tapaturmasta.



-arska-



torstai 22. helmikuuta 2018

Bagelit

Ensimmäinen kirjallinen maininta bagelista löytyy vuodelta 1610, Krakovasta, jossa juutalaisyhteisön tapana oli antaa näitä leivonnaisia äideille lapsivuodelahjana. Puolasta rinkelit levisivät ensin ympäri Itä-Eurooppaa ja myöhemmin siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Halkaistun bagelin voi täyttää lähes millä tahansa, suolaisilla täytteillä tai makeilla täytteillä. Ja syödä niitä aamupalana, välipalana, lounaana, iltapalana. Näppärää.



Taikinasta pyöritellään donitseja, tyyli on vapaa.






Esikeittämisen ansiosta bageli tunnetaan myös nimellä vesirinkeli.
Keitetyt bagelit voidellaan kananmunalla ja pinnalle ripotellaan siemeniä tai mitä mieleen juolahtaa. Sitten uuniin.

Bagelit

9     dl  vehnäjauhoja (osa jauhoista voi olla mm. graham- tai speltijauhoa)
4     dl  vettä
2     tl  kuivahiivaa
2     tl  suolaa
2     tl  sokeria

Keittämiseen

2 l     vettä
2 rkl  siirappia


Pinnalle

kananmuna voiteluun
seesamin- ja unikonsiemeniä


Lämmitä vesi 42- asteiseksi (koska kuivahiiva) ja kaada vesi yleiskoneen kulhoon. Sekoita kuivahiiva, sokeri ja suola pieneen jauhomäärään ja sekoita veteen. Lisää koneen käydessä jauhot vähitellen ja anna koneen pyöriä n. 15 minuuttia tai kunnes taikina on kimmoisaa (käsin vaivaten tähän menee hieman enemmän aikaa). Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan kohota huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi eli noin tunnin ajan. Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja leivo se pitkäksi tangoksi. Jaa taikinatanko kahdeksaan palaan ja pyörittele palat palloiksi. Tee peukalolla reikä pallon keskelle ja venyttele taikinaa, kunnes siitä tulee sopivan kokoinen rinkeli. Laita rinkelit leivinpaperoidulle uunipellille, peitä liinalla ja anna kohota vielä puolisen tuntia.
Keitä kattilassa pari litraa vettä ja lisää siirappi. Nosta rinkelit kiehuvaan veteen yksi tai kaksi kerrallaan ja keitä niitä puoli minuuttia kummaltakin puolelta. Nosta reikäkauhaa apuna käyttäen rinkelit uunipellille, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle siemeniä ja paista 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.



-memmu-




torstai 15. helmikuuta 2018

Janssonin kiusaus

Algot Jansson (1876–1936), suomenruotsalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija
Anders Jansson (1859–1882), suomalainen taidemaalari
Anna Jansson (s. 1958), ruotsalainen kirjailija
Anna Lisa Janson (1891–1985), suomalainen kuvaamataidon opettaja ja taidemaalari
Arvid Jansson (1884–1976), suomenruotsalainen kirjailija
Arvo Jansson (s. 1892), suomalainen jääkärikapteeni
Axel Jansson (1882–1909), ruotsalainen ampuja
David Jansson (1821–1883), suomalainen laivanvarustaja
Edla Jansson-Blommer (1817–1908), suomalainen taidemaalari
Eija Jansson (s. 1954), suomalainen rikoskirjailija
Elli Jansson (s. 1927), suomalainen lääkäri, professori
Eugène Jansson (1862–1915), ruotsalainen taidemaalari
Frans Gustaf Janson (1844–1910), ruotsalainen kansanedustaja
Fridolf Jansson (1904–1991), ruotsalainen poliitikko
Greta Jansson (1894–1972), suomenruotsalainen kirjailija
Gunnar Jansson (s. 1944), ahvenanmaalainen poliitikko ja kansanedustaja
Gustaf Jansson (1922–2012), ruotsalainen kestävyysjuoksija
Gustaf Jansson (1866–1913), ruotsalainen kirjailija
Gustaf Jansson (1839–?), ruotsalainen kansanedustaja
Gustaf Jansson (1850–1934), ruotsalainen Munkfors brukin insinööri
Gustaf Jansson (s. 1922), ruotsalainen yleisurheilija, pronssia vuoden 1952 olympialaisissa
Gustaf Jansson (s. 1986), ruotsalainen jalkapalloilija
Jan Gustaf Jansson, ruotsalainen kansanedustaja
Gösta Gustaf-Janson (1902–1993), ruotsalainen kirjailija
Gösta Jansson (1887–1959) suomalainen lääkäri, professori
Gösta Jansson (1903–1958), suomalainen pika- ja keskimatkojen juoksija, urheiluvaikuttaja
Harri Jansson (s. 1945) kanadansuomalainen pankkiiri, kunniakonsuli, yleisurheilija, Kurt Janssonin poika
Harry Jansson (s. 1959), ahvenanmaalainen poliitikko
Helena Jansson (s. 1985), ruotsalainen suunnistaja
Henrik Jansson (s. 1955), suomalainen kirjailija ja kriitikko
Herold Jansson (1899–1965), tanskalainen voimistelija, uimahyppääjä ja olympiavoittaja
Jan-Erik Jansson (1921–2010), suomalainen insinööri, laivanrakennusopin professori
Jan-Magnus Jansson (1922–2003), suomalainen poliitikko, lehtimies ja professori
Jonathan Janson (1930–2015), brittiläinen kilpapurjehtija
Jorma K. Jansson (s. 1940), suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija
Karl Emanuel Jansson (1846–1874), suomalainen taidemaalari
Karl Jansson (1898– k. 1960-luvulla), suomalainen toimittaja ja oikeistoradikaali aktivisti
Kristofer Janson (1841–1917), norjalainen kirjailija
Kurt Jansson (1915–1998), diplomaatti, professori
Lars Jansson (1926–2000), suomalainen kirjailija
Mats Jansson (s. 1951), ruotsalainen SAS-lentoyhtiön konsernijohtaja
Matti Jansson (1943–2016), suomalainen jääkiekkomaalivahti
Mikael Jansson (s. 1965), ruotsalainen poliitikko
Nils Oskar Jansson (1862–1927), suomalainen opettaja, Kemiön nuorisoseuran ja Sagalundin museon perustaja
Oscar Janson (s. 1975), ruotsalainen seiväshyppääjä
Oskar Jansson (1889–1961) suomalainen apteekkari, yksi Heikki Ritavuoren murhan suunnittelijoista
Panu Jansson, suomalainen päätoimittaja
Patrik Jansson (s. 1983), ruotsalainen salibandymaalivahti
Per Olov Jansson (s. 1920), suomalainen taidevalokuvaaja, Tove ja Lars Janssonin veli
Pontus Jansson (s. 1991), ruotsalainen jalkapalloilija
Ragnar Jansson (1908–1977), suomalainen kilpapurjehtija
Roger Jansson (s. 1943), suomalainen poliitikko ja kansanedustaja
Rolf Jansson, VR Groupin toimitusjohtaja
Signe Hammarsten-Jansson (1882–1970), ruotsalaissyntyinen graafikko, Viktor Janssonin puoliso
Sophia Jansson (s. 1962), suomalainen liikenainen ja taide-elämän vaikuttaja
Tove Jansson (1914–2001), suomalainen kirjailija
Ture Janson (1886–1954), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja
Ulrik Jansson (s. 1968), ruotsalainen jalkapalloilija
Uno Jansson (1879–1961), suomalainen rehtori ja teollisuusneuvos
Valter Jansson (1907–1996), ruotsalainen kielitieteilijä
Viktor Jansson (1886–1958), suomalainen kuvanveistäjä, Tove ja Lars Janssonin isä


Ja sitten se tärkein Jansson eli Janssonin kiusaus...





Janssonin kiusaus


125 g     anjovisfilettä valutettuna
2 rkl      anjovislientä
1 kg       kiinteää perunaa
2-3        keskikokoista sipulia
3 dl       kuohukermaa
0.5 tl     mustapippuria jauhettuna
30 g      voita


Kuori perunat ja sipulit ja pilko ne ohuiksi siivuiksi. Pilko myös anjovisfileet pieniksi paloiksi.
Asettele peruna, sipuli ja kala kerroksittain voideltuun uunivuokaan. Sekoita kerma, anjovisliemi ja mausteet kulhossa sekaisin. Kaada neste perunoiden päälle. Murustele loppu voi pinnalle.

Kuumenna uuni 200 asteeseen, paista 10 minuuttia. Laske lämpöä 180 asteeseen, peitä vuoka foliolla ja jatka hauduttelua noin tunti, puolitoista kunnes perunat ovat kypsiä ja kerma on imeytynyt niihin. Lopuksi voi vielä nostaa lämpötilaa (220 astetta) ja ruskistaa kymmenisen minuuttia, niin pinta saa kauniin värin.



-arska-