tiistai 24. joulukuuta 2019

Joulua!

Ruualla ei saa leikkiä mutta kai ruualla saa koristella joulukuusen? Hyvää joulua!







-arska- & -memmu-


sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Punainen graavilohiterriini

Lipeäkalahan se on joulupöydän kunkku mutta sopii sinne punainen kalakin. Tällä kertaa graavisuolatulla lohella päällystetty, piparjuurella maustettu punajuuri-tuorejuustoterriini. Kala saa vähän lisäväriä pintaansa jos myös graavauksessa käyttää punajuuriraastetta. 

P.S. Graavaus meni sen verran reisille etten siitä ohjetta kirjoita, liian suolaista tuli mutta eihän se kuvassa näy. Tehkää omalla reseptillä tai ostakaa valmiina.





Punainen graavilohiterriini


500 g   graavilohta
2         keitettyä punajuurta
400 g   maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl    piparjuuritahnaa
sitruunan kuori raastettuna
tuoretta tilliä hienonnettu täytteeseen ja pinnalle koristeeksi
rouhittua mustapippuria


Keitä punajuuret pehmeiksi ja anna jäähtyä.

Voitele sopivan kokoinen vuoka tai vuoraa se tuorekelmulla. Vuoraa vuoka graavilohisiivuilla niin että ne peittävät vuoan pohjan ja reunan tasaisesti ja ulottuvat vähän reunojen ylikin. Säästä muutamia siivuja vuoan täytteeksi ja pohjaksi.

Sekoita raastettu sitruunankuori, tuorejuusto, piparjuuritahna ja hienonnettu tilli kulhossa ja mausta mustapippurilla. Levitä noin neljäsosa tuotejuustoseoksesta vuoan pohjalle ja tasoita tasaiseksi kerrokseksi. Leikkaa punajuuret hyvin ohuiksi siivuiksi ja lado punajuurikerros tuorejuustoseoksen päälle. Levitä neljäsosa tuorejuustoa ja sen päälle kerros graavilohta. Sen jälkeen taas kerros tuorejuustoa ja sen päälle kerros punajuuria. Sitten vielä viimeinen kerros tuorejuustoa, jonka päälle loput lohisiivut. Käännä vuoan reunan yli jääneet lohisiivut täytteen päälle. Käännä myös tuorekelmun reunat terriinin päälle tiiviisti. Anna terriinin maustua jääkaapissa vähintään kolme tuntia, mieluummin vuorokauden. Tarjoile sellaisenaan tai vaikka saaristolaisleivän päällä.   



-arska-


torstai 28. marraskuuta 2019

Vuohenjuustopiirakka marinoiduilla juurikkailla

Pikkujoulukausi käy kiivaimmillaan. Mitä tarjota vieraille? No vaikka tällaista värikästä piirasta. Tämän piirakan juju on raakana marinoidut juurikkaat, joilla koristellaan kypsä piirakka. Punajuuret kavereineen säilyttävät näin pirteät värinsä ja juhlapöydän katseenvangitsija on siinä! Makukin on aika herkku.







Pohja

3 dl vehnäjauhoja
150 g voita
1 tl suolaa
½ dl kylmää vettä
1 munankeltuainen

Jos haluat hieman helpottaa urakkaa, kaupan valmis suolainen piirakkapohja käy myös hyvin.


Täyte

200 g pehmeää vuohenjuustoa tai vuohenjuuston makuista tuorejuustoa
200 g creme fraichea, kermaviiliä tai näiden yhdistelmää
100 g vuohenjuustoa (sitä kiinteämpää pötköä)
3 munaa
1 punajuuri
1 keltajuuri
1 raitajuuri
suolaa
pippuria


Marinadiliemi

1/2 dl oliiviöljyä
sitruunan raastettu kuori ja mehu
suolaa
pippuria
tuoretta timjamia


Sekä 24 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjakakkuvuoka.



Tee ensin pohjataikina. Sulata voi kattilassa, kaada kulhoon ja nypi jauhot sekaan. Lisää loput aineet ja pyörittele taikina palloksi. Vettä voi tarvittaessa lisätä mikäli taikina tuntuu murenevalta. Pistä taikinapallo muovipussiin ja laita hetkeksi jääkaappiin jäähtymään.

Kuori juurikkaat ja siivuta ne mandoliinia apuna käyttäen hyvin ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset ja kaada viipaleiden päälle. Punajuuret kannattaa laittaa erikseen etteivät ne värjää muita juurikkaita. Anna marinoitua vähintään puoli tuntia.

Pistä uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ota taikina jääkaapista ja kauli se ohueksi levyksi. Painele taikina irtopohjavuokaan ja leikkaa reunoista ylimääräiset pois siten, että reunaa jää noin 5 cm:n korkeudelta. Pistele haarukalla pohja täyteen reikiä ja paista pelkkää pohjaa n. 8- 10 minuuttia kunnes se alkaa ruskistua.

Sekoita pehmeä vuohenjuusto, creme fraiche, munat ja mausteet keskenään. Ota vuoka pois uunista ja kaada täyte vuokaan. Leikkaa vuohenjuustotangosta ohuita siivuja ja lado ne täytteen pinnalle. Paista piirakkaa 30-40 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.

Valuta juurikkaista liiat nesteet pois ja asettele ne haluamallasi tavalla kypsän piirakan päälle. Koristele tuoreilla timjaminoksilla.



-memmu-


torstai 14. marraskuuta 2019

Karpaloporkkanat

Jonnet ei ehkä muista mutta aikanaan kouluruokaloiden hitti oli rusina-porkkanaraaste joka maustettiin appelsiinimehulla. Ei tehdä sitä nyt. Tehdään sen sijaan lämmin lisuke porkkanoista ja karpaloista ja maustetaan se vaahterasiirapilla. Erittäin hyvää. Ja toimii hyvin myös lisukkeena esimerkiksi porsaanlihan kanssa. Ohjeen bongasin ruokablogista nimeltä Lazy Cat Kitchen.



Karpaloporkkanat

500 g    porkkanoita
100 g    karpaloita
60 ml    vaahterasiirappia
30 ml    oliiviöljyä
½         appelsiinin kuori raastettuna
1 tl       chilitahnaa
1          valkosipulin kynsi raastettuna
2 rkl     paahdettuja mantelilastuja
muutama timjaminoksa
suolaa
pippuria


Pese porkkanat huolellisesti ja halkaise ne pituussuunnassa kahtia. Sekoita kulhossa karpalot, appelsiininkuoriraaste sekä noin kolmas osa vaahterasiirapista. Sekoita toisessa kulhossa oliiviöljy, loput vaahterasiirapista, chilitahna, raastettu valkosipuli ja ripaukset suolaa ja pippuria.

Sivele porkkanat oliiviöljy-vaahterasiirappiseoksella. Levitä porkkanat leivinpaperoidulle uunipellille ja paahda 200 asteessa noin 15 minuuttia. Kääntele porkkanoita ja sivele niihin tarvittaessa lisää mausteseosta. Lisää tässä vaiheessa uunipellille myös karpalot ja jatka kypsennystä vielä noin 15 minuuttia. Porkkanoiden koosta riippuen noin puolen tunnin kypsennys riittänee.

Paahda mantelilastuja kuumalla ja kuivalla pannulla niin että ne saavat kauniin paahteisen värin.
Koristele porkkanat timjamin oksilla ja paahdetuilla mantelilastuilla.

-memmu-


perjantai 1. marraskuuta 2019

Paahdettu myskikurpitsakeitto

Anglosaksisissa maissa vietetään Halloweenia eli kaikkien pyhien aattoa. Ihana tekosyy nauttia paahdettua myskikurpitsakeittoa, tarjoiluastiana käytetään tällä kertaa hokkaidokurpitsaa. Pinnalle Amerikan tyyliin karamellisoitua popcornia ja kurpitsansiemeniä.






Paahdettu myskikurpitsakeitto

1 kg    myskikurpitsaa
1         sipuli
4 dl     vettä
4 dl     maitoa
1 dl    sulatejuustoa tai creme fraichea
20g    voita
1 tl     suolaa
ripaus mustapippuria


Kuori ja paloittele myskikurpitsa. Ota talteen siemenet, puhdista ja huuhdo ne ja kuivata paperin päällä. Kuori ja hienonna myös sipuli.

Kuullota kurpitsaa ja sipuleita voin kanssa kattilassa niin että vähän pehmenevät ja saavat väriä. Lisää vesi, suola, pippuri ja keittele kattilassa noin 20 minuuttia. Kun kasvikset ovat pehmeitä, soseuta koko komeus sauvasekoittimella. Lisää sen jälkeen maito ja sulatejuusto/ creme fraiche ja anna hautua kunnes sulatejuusto/ creme fraiche on sulanut. Tarkista maku ja soseuta halutessasi vielä kertaalleen.


Karamellisoitu popcorn

myskikurpitsan siemeniä
popcornia
voita
suolaa
ruokosokeria

Poksauttele popcornit normaaliin tapaan, öljyssä tai mikrossa ja mausta suolalla. Kuumenna paistinpannu ja paahda myskikurpitsan siemeniä kunnes ne saavat kauniin paahteisen värin. Lisää pannulle ruokalusikallinen voita. Sekoita ja lisää vielä ruokalusikallinen ruokosokeria. Anna sokerin sulaa ja karamellisoitua ja lisää joukkoon popcornit. Sekoita vielä hetki kunnes popparit ovat rapsakoita. Tarjoile kurpitsakeiton kanssa.          


-memmu-




perjantai 18. lokakuuta 2019

Sadonkorjuukana kurpitsapedillä

Atrian ja Satokausikalenterin yhteisen Sadonkorjuuhaasteen innoittamina jatkamme sadonkorjuujuhlaa eli kekriä eli köyriä ja nautimme asianmukaisesti kotimaista kanaa, kasviksia ja viljatuotteita. 

Herkullinen reseptin on laatinut Satokausikalenterin Samuli Karjula ja se löytyy täältä. Kahteen osaan paloiteltu kana kypsyy kasvisten kanssa uunissa pehmeäksi. Myskikurpitsaa, fenkolia, omenaa, sipulia, valkosipulia jne. Siiderin käyttö ruuanlaitossa on itselle kohtalaisen uusi juttu mutta tulee tavaksi, omenasiideristä keitelty kastike osuu ja uppoaa.

Sen verran ehdin kasviksista huumaantua että kaadoin omenasiideristä jo puolet niiden joukkoon pataan ennen kuin tajusin että käynyt omenamehu kuului kastikkeeseen. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi pata porisi erityisen maukkaaksi. Niin ja keitetyn ohran sijaan keitimme lisukkeeksi spelttiä.

Tiesitko että maailman painavin kurpitsa painoi 1054 kiloa. 34 kiloa enemmän kuin Memmun Nissani. 

tiistai 1. lokakuuta 2019

Syksyinen kimppu

Nyt kun ruska alkaa olla parhaimmillaan, ainakin täällä Lounais-Suomessa, sen väriloistoa voi tuoda pienen ripauksen myös sisätiloihin kukkamaljakkoon. Kerää eri ruskan sävyisiä pensaiden ja puiden oksia, heiniä, kaisloja ynnä muita (toki maanomistajalta kysytään ensin lupa). Vadelman oksat kestävät maljakossa hienosti, punertavat mustikan varvut, villiviini, pihlajan ja ruusun marjaisat oksat... Luonnosta löytyy vaikka mitä kun katselee ympärilleen.

Asettele oksat maljakkoon vaikkapa tämän kesäkimppuohjeen mukaisesti taikka ihan vaan vapaasti sekaisin asetellen. Kimppu on kaunis pelkistä luonnonantimista koottunakin mutta jos haluat siihen enemmän väriä, käy ostamassa paikalliselta kukkakauppiaaltasi muutama sävyihin sopiva kukka piristykseksi.








-memmu-




sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Paahdetut satokauden kasvikset

Nyt kun kotimaiset kasvikset ja juurekset ovat parhaimmillaan, tartuimme sadonkorjuuhaasteeseen ja pistimme niitä uuniin paahtumaan. Paljon ja erilaisia. Nämä öljyssä, mausteissa ja siirapissa pyöritellyt herkut ovat mitä mainiointa tarjottavaa syksyisiin illanistujaisiin. Kyytipojaksi sopii rapeakuorinen maalaisleipä kera erilaisten öljyjen ja dippien.







Paahdetut satokauden kasvikset


palsternakkaa
keltajuurta
raitajuurta
fenkolia
punasipulia
paprikaa
kesäkurpitsaa

¼ dl    oliiviöljyä
1 rkl   vaaleaa luomusiirappia
timjamia tai rosmariinia
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä


Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Pilko esikäsitellyt kasvikset suurehkoiksi paloiksi ja sekoita suuressa kulhossa mausteet niiden sekaan. Levitä kasvikset (leivinpaperoidulle) uunipannulle ja kypsennä uunissa noin 20 minuuttia.

Nauti kasvikset lämpimänä paahdetun maalaisleivän, valkosipuliöljyn ja jogurttikastikkeen kanssa. 



Valkosipuliöljy

1 dl  oliiviöljyä
2-3   valkosipulinkynttä

Raasta valkosipulinkynnet ja kuumenna niitä hetki öljyn kanssa paistinpannulla. 



Jugorttikastike

2  dl turkkilaista jogurttia
2  tl  paprikajauhetta
2  tl  srirachaa
1     valkosipulinkynsi raastettuna
ripaus ruolaa ja pippuria
loraus oliiviöljyä

Sekoita ainekset ja tarjoile kylmänä.



-memmu-






keskiviikko 21. elokuuta 2019

Hapansilakka eli surströmming

Iltapäivälehdistö laatii meille säännöllisesti listoja maailman oudoimmista, ällöttävimmistä, haisevimmista tai hirveimmistä ruuista. Taso on maailmalla kova. Vain mielikuvitus on ollut rajana kun ihmiskunta on halki vuosisatojen kehitellyt ruokareseptiikkaa, välillä ennakkoluulottomien kokeilujen ja erehdysten kautta. Joskus pohjoismaisiakin herkkuja yltää listoille, kuten veriletut tai salmiakki mutta useimmiten kärjen tuntumassa nähdään ruotsalaisten ylpeys surströmming eli hapansilakka.

Tiedossa on että hapansilakan maku jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Hapansilakkapurkkia ei saa edes viedä lentokoneeseen, niin suurta inhimillistä kärsimystä sen pelätään aiheuttavan jos käymisreaktion paineen vuoksi pullisteleva purkki aukeaisi onnettomasti kesken lennon.

Hapansilakka ei ole enää välttämättömyys ruotsalaisen hyvinvointivaltion elintarvikehuollossa mutta perinneherkkuna sitä edelleen nautitaan. Hapansilakkaa varten pyydystettävä silakka kalastetaan aina keväisin ja aikanaan Ruotsissa oli voimassa säädös jonka mukaan vuoden ensimmäisiä hapansilakoita ei saanut laittaa myyntiin ennen elokuun kolmatta torstaita. Elokuun loppu on siis tämän herkun sesonkiaikaa. Ihminen ei olisi nykyihminen ellei se haluaisi kokea niitäkin elämyksiä joiden se voi jo etukäteen olettaa olevan epämiellyttäviä. Hapansilakkaa oli siis meidänkin maistettava jotta voimme sanoa maistaneemme.


Tässä vielä pieni taustatietokertaus niin muistamme mistä herkusta onkaan kyse... (wikipedia)

"Tarinan mukaan ruokalaji keksittiin vahingossa, kun Ruotsi ja Lyypekin kaupunki olivat 1500-luvulla sodassa keskenään. Koska Lyypekki valvoi merta, tuontitavarasta kuten suolasta tuli pulaa. Sitä ei enää riittänyt tarpeeksi silakan, silloisen peruselintarvikkeen, säilömiseen. Aikoen säästää suolaa, joku laittoi silakkatynnyriin liian vähän suolaa. Silakka alkoi käydä tynnyrissä. Normaalisti pilaantuneeksi arveltu kala olisi heitetty pois, mutta koska ruoasta oli pulaa, se syötiin. Kaikkien yllätykseksi kala ei maistunutkaan pilaantuneelta vaan happamalta. Kala ei ollut tynnyreissä pilaantunut vaan hapantunut. Huhut tästä uudesta ruokalajista levisivät, ja koska suola oli hinnoissaan rauhankin aikana, vähävaraiset alkoivat yleisesti säilöä silakkaa hapattamalla erityisesti Pohjois-Ruotsissa, missä tuoretta ruokaa ei juuri ollut saatavilla."

"Hapansilakka valmistetaan anaerobisesti bakteerikäymisellä. Valmistaminen tapahtuu Halobacterium-bakteerilajin avulla fermentoimalla. Kala säilötään suolaliemeen niin, että sen osmoottinen paine estää mädättäjäbakteerien toiminnan, mutta Halobacterium-bakteerit alkavat pilkkoa kalan glykogeeniä pienemmiksi yhdisteiksi. Reaktiossa muodostuu rikkivetyä, joka haisee mädältä kananmunalta, propaanihappoa, joka antaa voimakkaan härskiintyneen hajun sekä butaanihappoa, joka antaa eltaantuneen voin kaltaisen hajun. Sen sijaan, koska mätänemistä ei tapahdu, proteiinit eivät dekomposoidu eivätkä hajoa oligopeptideiksi tai aminohapoiksi, ja kalan rakenne on hyvin kiinteä ja yhtenäinen."







Hapansilakka-ateria

purkki hapansilakkaa
vaaleaa rieskaa tai ohutleipää (meillä vaaleaa näkkileipää)
keitettyä uuden sadon perunaa
sipulia silputtuna
kermaviiliä tai ranskankermaa
voita

ennakkoluulotonta ruokaseuraa
ruokasnapsi


Youtubessa on paljon videoita joissa ihmisiä yllytetään avaamaan hapansilakkapurkki ja syömään silakoita suoraan purkista. Totta kai niin voi tehdä, mutta ei se taida olla se tapa jota asiaan vihkiytyneet suosittelevat. Purkki kannattaa avata ulkotiloissa ja veden alla. Samalla sisälmykset ja selkäruotokin on helppo perata pois ja hieman huuhdeltu kala on valmista aterioitavaksi. Olen kuullut myös suosituksia liotella kaloja hetkisen vichyvedessä. Perinteisesti kala nautitaan kietaistuna voidellun, vaalean ohutleivän sisään keitettyjen perunoiden ja silputun sipulin kanssa. Monasti joukkoon sipaistaan myös kermaviiliä tai ranskankermaa tasapainottamaan kalan happamuutta.

Näin käsiteltynä ja tarjoiltuna ruokaseurueemme jokainen (kala-allergikkoja lukuunottamatta) maistoi hapansilakkaa ilman vakavia traumaperäisiä sairauksia. Yhteinen arviomme oli että hapansilakka on pahamaineisempaa kuin itse asiassa onkaan. Tosin, Hellaankoskin-työryhmä ei tule koskaan itse valmistamaan käynyttä silakkaa suola-vesiliuoksessa.


-arska-




keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Vanhan ajan höyrymehu

Lapsuudenkodissani äiti keitteli joka kesä mehumaijalla kellarin täyteen mehuja. Marjoja kerättiin sekä omalta että sukulaisten ja tuttavien pihoilta, niitä tuntui kaikilla olevan aina ihan liikaa. Nykyään marjapensaita taitaa kasvaa pihoilla huomattavasti aiempaa vähemmän (vielä vähemmän jos pihaa ei edes ole) ja mitäpä sitä mehumaijallakaan tekisi jos mehustettavaa ei ole.

Meillä kuitenkin on tätä nykyä mehustin ja kiitos hyvien ystäviemme, saimme mehuun tarvittavat marjatkin. Heidän valtavalla pihallaan kasvaa vaatimattomat 43 isoa mustaviinimarjapensasta ja vietimme yhden helteisen iltapäivän tyhjentämällä niistä pari. Satoa kertyi n. 25 litraa.

Koska olen itse täysi noviisi näissä mehuhommissa niin ryhdyin puuhaan tämä Marttojen ohjeen avulla.

Vinkki: älä keittele höyrymehuja ennätyshelteillä.


Höyrymehu

Marttojen höyrymehun ohje löytyy tästä.

Minä tein mehun helpommalla tavalla, eli laskin sen ensin kattilaan ja lisäsin sokerin vasta sitten. Näin tehden sokerin määrän pystyy laskemaan tarkasti per litra kun näkee, kuinka monta litraa mehua tulee. Itse laitoin n. 200 grammaa sokeria litraa kohden.

Pesin pullot ja kuumensin niitä n. 130-asteisessa uunissa puolisen tuntia. En tullut hankkineeksi pullojen sulkemista varten kumitulppia, joten käytin äitini vanhaa kikkaa eli sellofaania. Leikkasin sellofaanista pieniä neliöitä, jotka asetin täytettyjen pullojen suulle ja sitten kierrekorkki tiukasti kiinni. Pulloihin syntyy tyhjiö näinkin.

Lopputulos maistuu juuri sille mille pitääkin eli lapsuuden hiihtoretkille.

Huom! Ohjeessa sanotaan, että yhden mehumaijallisen mehustumiseen menee noin tunti. Pitää paikkansa. Jälkien korjaamiseen ja välineiden pesemiseen menee kolme tuntia. Vähintään.



-memmu-



lauantai 6. heinäkuuta 2019

Lipstikkasuola

Suolaa suolaa enemmän suolaa. Kun suolan joukkoon jauhaa lipstikkaa, saadaan maukkaampaa suolaa.

Kavereilla on kymmeniä vuosia vanha valtava lipstikkapuska josta saimme ainekset isoon purkilliseen yrttisuolaa. Tällä mahtavan makuisella suolalla maustaa niin perinteisen lihakeiton kuin melkein minkä tahansa. Erityisen hyvää grillattujen kasvisten ja paahdettujen perunoiden pinnalle ripoteltuna.

Jauhoimme seoksen tällä kertaa morttelilla hyvin hienoksi. Kauniin väristä. 
Ainesten likimääräinen suhdeluku on kaksi osaa lipstikkaa ja yksi osa suolaa.
Tuore lipstikka lähdössä kuivuriin.

Lipstikkasuola


2    osaa   kuivattua lipstikkaa
1    osaa   karkeaa merisuolaa

Jauha ainekset hienoksi morttelissa tai blenderissä.



-memmu-




torstai 20. kesäkuuta 2019

Lautaslohi ja avokadokreemi

"Jos juhannuskokon hiilloksille heittää juhannusaattona kalastetun lahnan, voi kalan kylkiruotojen huomata osoittavan tulevaa puolisoa."

Aivan.

Ja jos 180 asteiseksi kuumennetulle lautaselle heittää juhannuksena ohueksi viipaloitua lohta, voi tyhjästä lautasesta tunnistaa tulevan puolisonsa.

Tämä ohje löytyi varsin ylellisestä kirjasta Arjen luxusta - Lisää luksusta. Sinappimarinoitu lohi kypsennetään tosiaan nopeasti kuumalla lautasella ja viimeistellään avokadokreemillä. Siihen kylkeen uusia perunoita ja mummonkurkkuja. Maistuu muillekin kuin taikauskoisille.






Sinappimarinoitu lautaslohi ja avokadokreemi


Ohje on tosiaan kirjasta Arjen luxusta - Lisää luksusta ( ISBN: 978-952-321-542-9 ) ja kuuluu kutakuinkin näin.


Marinadi

1 rkl    jyväsinappia (esim. Dijon)
1 rkl    Dijon-sinappia
1 rkl    sokeria
0,5 tl   suolaa
1 dl     tuoretta tilliä hakkeena
2 rkl    valkoviinietikkaa
¼ tl     mustapippuria
1,5 dl  rypsiöljyä

400 g  lohta 3-5 mm:n siivuina

Yhdistä marinadin kaikki muut raaka-aineet paitsi öljy ja sekoita. Lisää öljy joukkoon koko ajan sekoittaen ja emulgoi kastike. Viipaloi lohi ohuiksi siivuiksi sivele molemmin puolin marinadilla.

Laita neljä posliinilautasta uuniin 180 asteeseen ja anna lautasten kuumentua 20 minuuttia. Ota lautaset uunista ja aseta 3-5 lohisiivua per lautanen. Lohet alkavat kypsyä kuuman lautasen päällä. Laita lohisiivujen päälle mummonkurkkua ja avokadokreemiä.


Avokadokreemi

2    avokadoa
1    chili
1    valkosipulinkynsi
1    sitruunanmehu
suolaa
sokeria
mustapippuria

Puolita avokadot, irrota siemen ja kaavi hedelmäliha talteen. Pilko chili ja valkosipuli pienemmiksi paloiksi. Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi tahnaksi. Mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Tarkista maku ja tarjoile.



-arska-


lauantai 15. kesäkuuta 2019

Mansikka-bruschetta

Kesä ilman mansikoita on vähän kuin kinkkuvoileipä ilman sinappia. Nämä mansikkaiset pikku alkupalat ovat hyviä.


Mansikkabruschetta

patonkia tai vaaleaa maalaisleipää
vuohenjuustoa
tuoreita mansikoita
vaahterasiirappia tai balsamico-kastiketta (sellaista paksua, makeaa)

Leikkaa leipä viipaleiksi ja paahda rapeaksi paahtimessa tai grillissä. Leikkaa vuohenjuustosta reilut viipaleet leipäsiivujen päälle ja paloittele päälimäiseksi mansikoita. Lorauta pinnalle vaahterasiirappia tai makeaa balsamico-kastiketta. Nauti hyvässä seurassa.


-arska-




keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Villiyrttipesto ja quesadillat

Nyt kun kevät alkaa vaihtua kesäksi on uuden kotimme pihapiiri riehaantunut kasvamaan vaikka ja minkälaista villivihannesta. Kuukausi takaperin löytyi lähinnä vain vuohenputkea mutta nyt valinnanavaraa riittää. Kävin pikaisella keruuretkellä ja sain vuohenputkien lisäksi saaliiksi mm. nokkosta ja ihanaa valkosipulin makuista litulaukkaa. Niistä sitten pyöräytin öljyn ja auringonkukansiementen kanssa peston. Oi sentään miten hyvää siitä tuli! Käytin tällä kertaa pestoa quesilladojen täytteenä mutta sehän sopii melkein kaikkeen.












































Villiyrttipesto

1      l    villiyrttejä (nokkosta, vuohenputkea, siankärsämöä, maitohorsmaa, litulaukkaa...)
1-2  dl   öljyä
50 g      auringonkukan siemeniä
1-2        valkosipulin kynttä
50 g      parmesanraastetta
suolaa
mustapippuria myllystä


Paahda auringonkukan siemenet kevyesti pannulla ja laita ne sekä muut aineet blenderiin ja aja tasaiseksi. Villiyrtit voi käyttää sellaisenaan mutta itse tykkään freesata vuohenputket ja nokkoset pikaisesti pannulla. Säilytä valmis pesto jääkaapissa, säilyy mainiosti useita päiviä.


Quesadillat

tortillalättyjä
villiyrttipestoa
ilmakuivattua kinkkua
tomaatteja viipaleina
juustoa
herkkusieniä viipaloituna ja paistettuna
villiyrttejä silputtuna


Sivele tortillat pestolla ja lisää muut täytteet. Taita tortillat puolikkaiksi ja paista kuivalla pannulla kunnes juusto on sulanut.


-memmu-



tiistai 30. huhtikuuta 2019

Vuohenputkipiiras


Kevät on villivihannesharrastajan kulta-aikaa kun maa puskee vauhdilla monenmoista herkkua, jota jotkut asiaan vihkiytymättömät myös rikkaruohoiksi kutsuvat. Yksi omista suosikeistani on vuohenputki, jota kasvaa melkein kaikkialla ja esiintymät ovat usein valtavia. Uuden kotimme pihapiirissä on ilahduttavan suuret kasvustot tätä rautaa ja C-vitamiinia sisältävää villikasvia joten nyt kun on niiden paras keruuaika niin kokkaamaan vaan! Vuohenputkipiiraasen keräsin ainekset muutamassa minuutissa ja on oikein sopiva tarjottava vappupöytään.





Vuohenputkipiiras


Pohja:

Valmis suolainen piirakkapohja (mikäli välttelet hiilareita, voit tehdä piirakan myös ilman pohjaa)


Täyte:

2   l       nuppuisia, pieniä vuohenputkia
1   prk   kermaviiliä
1   dl     kermaa (tai ruokakermaa
1 -2       munaa
150 g    juustoraastetta
1           valkosipulinkynsi raastettuna
suolaa
pippuria
voita paistamiseen
(tomaatteja koristeeksi)

Paista vuohenputkia pannulla pienessä vesitilkassa kunnes ne pehmenevät. Lisää ruokalusikallinen tai pari voita sekä raastettu valkosipulinkynsi ja paista vielä hetki.

Kauli piirakkapohja ohuemmaksi ja asettele se vuokaan. Pistele pohjaan haarukalla reikiä ja esipaista n. 10 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Sekoita sillä aikaa kermaviili, kerma, juustoraaste, muna ja mausteet kulhossa.

Kun pohja on saanut hieman väriä, levitä vuohenputket vuokaan ja lusikoi kermaviilitäyte päälle. Koristele piirakka halutessasi. Paista vielä 15-20 minuuttia tai kunnes pinta hieman ruskistuu.


-memmu-



torstai 18. huhtikuuta 2019

Valkohäntäpeuran routapaisti

Ruissalon saari on Turun suosikkikaupunginosani. Se on kohteena kun on sopiva hetki pienelle luontoretkelle tai pikaiselle hermolomalle. Tammilehtojen lisäksi saari on tunnettu suuresta metsäkauris- sekä valkohäntäpeurapopulaatiosta, niitä ei voi olla ihailematta saarella käydessään.

Populaation karsimiseksi on myönnetty paljon kaatolupia ja lihaa on riittänyt myytäväksi paikallisessa REKO-lähiruokarenkaassa. Katsoimme velvollisuudeksemme ostaa pala valkohäntäpeuran paistilihaa ja nauttia se pääsiäisateriaksi. Samalla kokeilimme myös mielenkiintoista routapaistitekniikkaa. Jäinen paisti kypsennetään hitaasti 75-asteisessa uunissa ja maustetaan liottelemalla mausteliemessä. Hitaasti. Hyvin hitaasti hyvä tulee.   


Memmu koristeli pääsiäismunan.









Jäinen paisti lähdössä uuniin noin 8 tunniksi.






Routapaisti

Valkohäntäpeuran pakastettu sisä- tai ulkopaisti (myös hirven tai naudan paistiliha käy).


Mausteliemi

1 l       vettä
1 dl     suolaa
1 rkl    sokeria
1 tl      kokonaisia mustapippureita
1         laakerinlehti
timjamia
rosmariinia
loraus konjakkia


Kiehauta makuliemen aineet keskenään. Anna kylmetä yön yli paistin muhiessa uunissa.

Laita jäinen (maustamaton) paisti 75-asteiseen uuniin ritilän päälle ja aseta sen alle uunivuoka.
Varsinainen kypsennysaika riippuu paistin koosta. Periaate on että paistia pidetään 75-asteisessa uunissa kunnes paistin sisälämpötila on 65-70 astetta. 1,2 kilon paisteissa yleinen paistoaika on noin 10 tuntia.

Meidän tapauksessa (pieni noin 0,7 kilon paisti) sulattelin lihaa uunissa noin 5 tuntia, asetin paistomittarin ja kypsyttelin vielä 3 tuntia kunnes lämpötila oli 62 astetta. Tavoittelin rosé -kypsyyttä joten tämäkin lämpötila oli hieman liikaa.  

Nopea loppusilaus eli maustaminen tehdään liottelemalla paistia mausteliemessä. Aseta lämmin paisti tukevaan muovi- tai paistopussiin ja kaada mausteliemi joukkoon. Sulje pussi ja nosta reunalliseen astiaan. Anna paistin maustua liemessä noin 3-5 tuntia. Kääntele muutaman kerran maustumisen aikana. Meidän pientä paistia maustoin 4 tuntia ja arvelen että 3 tuntia olisi riittänyt hyvin.   

Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi ja tarjoile kylmänä. Kaveriksi sopii hyvin esimerkiksi piparjuurikreemi ja portviinikastike.


-arska-




perjantai 5. huhtikuuta 2019

Punajuurileipä

Punajuuren, tuon hehkeän värisen juurikkaan multaiseen makuun on ollut hieman haastavaa tottua ja siksi kaapista löytyneet punajuuret ovatkin olleet yleensä hieman nahistumaan päin. Usein sanotaan, että ei-niin-herkut ja nahistuneet raaka-aineet voi huomaamattomasti sujauttaa vaikkapa leipään tai smoothieen niin tulevat näppärästi käytettyä. Punajuurismoothie tuntui hieman eksoottiselta valinnalta joten leipä it is! Ja siitähän tuli oikein kunnon mehevä ja maukas ja komea limppu eikä mullan mausta ollut tietoakaan.







Punajuurileipä

Taikina 1

2,5   dl   vettä tai maitoa
n. 5  dl   jauhoja
1      dl   kaurahiutaleita
(½   dl   leseitä, siemeniä, rouhittuja pähkinöitä...)
20    g    tuorehiivaa
2-3   tl   suolaa
1      rkl siirappia
½    dl  öljyä

Taikina 2

Muuten samanlainen kuin taikina 1 mutta nesteeksi 2,5 dl keitettyä, raastettua punajuurta ja niiden keitinlientä.

Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva, suola ja siirappi. Lisää kuivat aineet vähitellen ja vaivaa taikinaa yleiskoneella n. 10 minuuttia, käsin vaivaten aikaa menee tuplasti. Lisää öljy vaivaamisen puolivälissä. Jätä taikina hieman pehmeäksi niin leivästä tulee kuohkeampaa.

Laita ensimmäinen taikina viileään siksi aikaa kunnes toinen on valmis. Näin ne kohoavat suunnilleen samaan aikaan.

Peitä taikinakulhot liinalla ja anna kohota lämpimässä n. tunnin ajan.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Kumoa kummatkin taikinat pöydälle ja vaivaa niistä ilmakuplat pois. Jaa taikinat kahtia ja rullaa puolikkaat pitkiksi pötköiksi. Letitä leipä pullapitkon tapaan (esimerkiksi pullapitkon letitys neljällä). HUOM! Letittäminen kannattaa opetella hyvissä ajoin ennen leipomista ja huolellisesti. Ettei käy niin kuin allekirjoittaneelle, että homma meni vähän sinne päin ja meinasi mennä ihan metsään.

Kohota leipää liinan alla vielä n. 15 minuuttia (tai jos sähläät letityksen kanssa niin kuin minä niin leipä ehtii hyvin kohota jo letityksen aikana). Paista leipää 200 asteessa 30-40 minuuttia.


-memmu-


maanantai 25. maaliskuuta 2019

Curry-ramenkeitto

Ympäri Aasiaa on suosittuja maukkaaseen liemeen perustuvat nuudelipohjaiset keitot, joissa käytetään runsaasti kasviksia. Keittoja versioidaan monin tavoin, kasvisten lisäksi käytetään usein myös tofua, katkarapuja, kanan-, naudan- ja porsaanlihaa. Malesialaisilla on kookospohjainen laksa-keitto, vietnamilaisilla yleensä kirkaslieminen pho-keitto. Japanissa suosittua pikaruokaa taas on ramen-keitto jonka alkuperä lienee kiinalainen. 

Minulla menee näissä nimissä vähän pää sekaisin enkä tiedä miksi tämä keitto on rāmen-keitto (jap. ラーメン). Olkoon niin koska ohjeessa niin lukee. Ohje on bongattu Glorian Ruoka & Viini -lehdestä, tahdistettu vastaamaan oman ruokakaapin sisältöä ja höystetty broilerin rintafileellä. Mukavan täyteläistä ja maukasta.


Curry-ramenkeitto (neljä annosta)

Liemi

2 cm:n pala  tuoretta inkivääriä
2                  valkosipulinkynsi
1                  punasipuli
1 rkl             öljyä
1 rkl             punaista currytahnaa
1 rkl             kalakastiketta
8 dl              kasvis-tai kanalientä
1 tlk             kookosmaitoa

Lisäksi

2            broilerin rintafilettä
4            kananmunaa
200 g      parsakaalia tai kukkakaalia
1            paprika
100 g      tuoreita herkkusieniä  
1 rkl       öljyä
200 g      ramen-nuudeleita
1            limetin mehu
60-70 g   babypinaattia
suolaa
pippuria


Kuori ja raasta inkivääri sekä valkosipulinkynnet. Kuori ja leikkaa punasipuli viipaleiksi. Kuullota punasipuli, inkivääri sekä valkosipulit öljyssä. Lisää currytahna, kasvisliemi, kookosmaito sekä kalakastike ja kuumenna kiehuvaksi.

Keitä kananmunia kuusi minuuttia ja jäähdytä kylmässä vedessä. Keltuainen jää mukavan löysiksi. 

Paloittele parsakaali, paprika ja herkkusienet. Paista sieniä pannulla kunnes kosteus haihtuu ja saavat vähän väriä. Paista pannulla myös parsakaalia ja paprikoita muutama minuutti, ne saavat jäädä vähän napakoiksi. Paista vielä broilerinfileet öljyssä kullankertaisiksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää paistetut sienet, kasvikset, esikeitetyt nuudelit sekä limetinmehu keittoon. Kuumenna keitto vielä kertaalleen mutta älä keitä. Otan kattila pois liedeltä ja lisää lopuksi babypinaatit. Annostele kulhoon ja lisää pinnalle viipaloitua broilerinfileetä sekä kanamunan puolikas.     


-arska-