Leivitetyt turskapuikot ja friteeratut kaprikset

Pakastealtaan kalapuikkojen merkitystä ei voi vähätellä, kalapuikko on iso hitti. Euroopan suurin pakasteruokayhtiö tuottaa vuodessa noin kaksi miljardia tonnia kalapuikkoja. Britanniassa on arvioitu, että 75 prosenttia lapsista maistaa kalaa ensimmäisen kerran kalapuikon muodossa.

Mutta kalapuikkojenkin suhteen pätee sama vanha laulu - nekin ovat parempia kun tekee itse. Tuplaleivitimme turskafileen, kypsensimme kiertoilmakypsentimessä ja sen kaveriksi friteerasimme kapriksia. Itse tehdyt maustetut majoneesit on hyviä kyytipoikia totta kai.

Leivitetyt turskapuikot ja friteeratut kaprikset (kahdelle + santsikierros)

500 g   turskafileetä
1-2       kananmunaa
1 dl      vehnäjauhoja
2 dl      panko- tai korppujauhoja

½ tl   suolaa myllystä
½ tl   valkopippuria
hieman rypsiöljyä paistamiseen

Riko kananmuna pienehköön astiaan ja vatkaa munien rakenne rikki. Levitä vehnäjauhot ja pankojauhot omille lautasilleen. Japanilainen pankojauho antaa karkeutensa vuoksi erityisen rapean kuoren, mutta meikäläinen korppujauhokin ajaa asiansa.

Poista turskafileestä mahdolliset ruodot. Halkaise filee pituussuunnassa kahteen osaan ja leikkaa suikaleet sopivan pituisiksi paloiksi. Kuivaa palat paperilla ja mausta valkopippurilla ja suolalla.

Pyörittele kalapalat ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi panko- tai korppujauhoissa. 

Kypsennä palat kiertoilmakypsentimessä 180-190 asteen lämpötilassa noin 4 minuuttia, käännä palat ja kypsennä vielä noin 4 minuuttia. Kiertoilmakypsentimessä riittää kevyt suihkaus sprayöljyä. 

Vaihtoehtoisesti paista palat pannussa runsaassa öljyssä kullanruskeiksi, 2-3 minuuttia molemmin puolin. Valuta talouspaperin päällä.

Tarjoile friteerattujen kapristen ja majoneesien kanssa, ranskalaisilla tai ilman.

Friteeratut kaprikset

½ dl  kapriksia

1 dl   rypsiöljyä

Huuhtele ja valuta kaprismarjat ja kuivaa ne huolellisesti talouspaperilla. Lämmitä öljy 180 asteiseksi ja friteeraa kapriksia öljyssä noin minuutin. Siivilöi kaprikset, anna niiden hetki jäähtyä ja toista toimenpide vielä pari kertaa niin kapriksista tulee mukavan rapeita. Anna jäähtyä paperin päällä. 

-arska-

Kesäpizza

Mikä kesäpizza? No sehän on pizza joka on tehty kesällä. Siinä voi käyttää vaikka mansikoita ja mustikoita. Meidän tapauksessa se on myös pizza bianco jossa tomaattikastike on korvattu smetanalla joten pohja on valkoinen kuin kumuluspilvi. Niin ja kesäpizza on tietysti paistettu tulisilla hiilillä, grillissä, pizzakiven päällä. Ei saavutettu ihan muuratun pizzauunin lämpötiloja, vähän kalpeaksi jäi tällä kertaa mutta hyvää tuli.

Kesäpizza (2 pizzaa)

Taikina

Pizzapohjareseptejä on paljon, pohja syntyy vaikka tällä ohjeella.  

Kastike

60 g   smetanaa

60 g   pehmeää vuohenjuustoa
rkl     sitruunamehua
mustapippuria myllystä
suolaa myllystä


Täyte

1         mozzarella viipaloituna
100 g  ilmakuivattua kinkkua
mansikoita
pensasmustikoita

balsamicokastiketta
oliiviöljyä


Laita grilli kuumenemaan, pöhinää saa olla niin paljon kuin pöntöstä lähtee. Laita myös pizzakivi hyvissä ajoin grilliin kuumenemaan. 

Tee taikina ohjeen mukaan ja kauli kaksi pyöreää pizzapohjaa. Siirrä pizza grilliin pizzakivelle, anna paistua kannen alla grillin lämpötilasta riippuen 8-10 minuuttia. Sekoita odotellessa kastikkeen ainekset.

Avaa kansi ja levitä pohjalle kastike ja mozzarellaviipaleet. Sulje kansi ja jatka kypsennystä vielä pari minuuttia kunnes juusto on sulanut kunnolla. 

Avaa kansi ja lisää pizzan päälle ilmakuivattuja kinkkuviipaleita ja balsamikokastikkeella valeltuja mustikoita ja mansikoita. Pizza on periaatteessa jo valmis mutta jos haluat, voit sulkea grillin kannen vielä minuutiksi pariksi mutta varo ettei marjat lätsähdä.

Valuta valmiiden pizzojen päälle vielä oliiviöljyä ja balsamicokastiketta. Ja koska on kesä, koristele pizza syötävillä kukilla ja villiyrteillä.



-memmu- (pohjatyöt)
-arska- (täytteet ja tulityöt)

Glaseeratut sipulit

Ruotsalaiskokki Tommy Myllymäellä on sellainen kirja kuin "Kasvikset lisukkeena ja pääruokana" (Tammi 2015). Kirja on erinomainen. Paljon hyviä ja ihailtavan yksinkertaisia kasvispohjaisia reseptejä. Kirjasta löytyy tämä sipuliresepti joka on ehdoton lisuke kaikille sipulinystäville. Oma mielipiteeni on, että sipuli on keittiön tärkein raaka-aine.

Kerrataanpa vielä mitä mieltä Ludvig XV:n keittiömestari oli sipulista kirjassaan "Keittotaidon kannettava käsikirja" (Dictionare Portatif de Cuisine, D´Office, et de Distillation) vuodelta 1767.

"Sipuli on terveellinen höyste, vatsan toimintaa edistävä, jonkin verran ravitseva, ruokahalua antava, hikoilua lisäävä ja joitakin humoraalisten huonojen virtausten aiheuttamia vaivoja parantava. Näistä ihosauraudet, keripukki ja risatauti ovat sellaisia. Herkkien ihmisten ei tule nauttia sipulia, ainoastaan sipulimehu on heille sopivaa."





Glaseeratut sipulit (á la Tommy Myllymäki)


4        keltasipulia
50 g    voita
4 tl     sokeria
2 tl     väkiviinaetikkaa
4 dl    vasikanfondia
6        timjamin oksaa
suolaa


Kuori ja halkaise sipulit. Paista puolikkaat paistinpannulla voissa kullanruskeiksi. Lisää sokeri ja anna sipuleiden karamellisoitua. Lisää väkiviinaetikka, vasikanfondi ja timjami. Hauduta 5-10 minuuttia.

Käännä sipulit. Anna nesteen keittyä kokoon (tarvittaessa kannen alla), jottei se kiehu kuiviin. Sipulit ovat valmiita, kun ne tuntuvat pehmeiltä. Valele niitä paistinliemellä silloin tällöin kypsentämisen aikana, jotta niistä tulee ihanan tahmeita. Mausta suolalla.

Sipulit sopivat lisukkeeksi sianlihalle, mutta sopivat hyvin myös ankan tai muun rasvaisen siipikarjan tai lihan kanssa.



-arska-