Hyvää joulua!

Hellaankoskin -työryhmän tämän joulun piparkakkutalo on kunnianosoitus perinteisille lippakioskeille ja erityisesti lippagrilleille. Tiedättehän, ne öisin auki olevat pienet kopit joissa annokset tarjoillaan pienestä luukusta ja hiukopala nautitaan taivasalla satoi tai paistoi. Ilmiöön on joskus liitetty sinappiset kravatit ja vieruskaverin äänekäs provosointi. Matkailusivustot myyvät konseptia turisteille otsikolla "traditional Finnish street food". 

Snakarit, snäkärit, nakkikiskat ovat saavuttaneet paikallisten mielissä joskus myyttisen maineen ja kansansuosion. Turussa sellaisia lienee Martinsillan grilli ja Mantun grilli. Helsingissä Jaskan grilli ja tuoreenpana vaikka vegaaninen Jänö. Valitettavasti nämä tuntuu olevan katoavaa kansaperinnettä.

Hyvää joulua, muistakaa syödä muutakin kuin grilliruokaa!

-arska- & -memmu-

Glögisiirappi

Glögisiirappi on jännä ajatus, sehän on vähän niin kuin joulutiivistettä, tislattua joulua. Sillä voi maustaa juomia tai jälkiruokia tai naatiskella juuston kanssa. Ohjeitakin on monenlaisia. Sen voi keitellä jouluisten mausteiden kanssa vaikka punaviinistä, tölkkiglögistä tai mustaviinimarjamehusta. Kun ei aiempaa kokemusta ollut, kokeilimme noita kaikkia ja vertailimme makuja juuston kanssa nautittuna. Hyvin toimii. Punkku ehkä paras, tai ehkä tölkkiglögi. Tai ehkä toisaalta mustaviinimarjamehu.

P.S. Reseptit on helppoja mutta sopivan siirappisen koostumuksen saavuttaminen ei ole yhtä helppoa. Raaka-aineetkin sisältää erilaisen määrän sokeria ja koostumus muuttuu jäähtyessä. Ohje siis suuntaa-antava, takuu loppuu kun näyttö sammuu.

Glögisiirappi


Versio 1: (kuvissa vasemmalla)
1 dl punaviiniä
2/3 dl sokeria

Versio 2: (kuvissa keskellä)
1 dl Memmun mustaviinimarjamehua (hyvin sokeripitoinen mehu)
1/3 dl sokeria

Versio 3: (kuvissa oikealla)
1 dl tölkkiglögiä (alkoholiton makeahko)
1/2 dl sokeria

Mausteet:
2 kanelitankoa
2 tähtianista
4 neilikkaa
ripaus kardemummaa


Yhdistä ainekset mausteiden kanssa kattilaan ja keittele miedolla lämpötilalla 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä ja nauti juuston kanssa.



-arska-

Maalaisperunat

Jos kesän grillikaudelta jää kuivamausteseoksia yli niin ne voi tuhota tällaiseen perunalisukkeeseen. Tai voi tätä tehdä muutenkin. Rub-mausteita, parmesaania, pankojauhoja. Ja tietysti reilusti valkosipulia.

Maalaisperunat

1 kg      perunoita
2           punasipulia

1-2       valkosipulia 
3 rkl     ruokaöljyä
2-3 rkl  mieleistäsi kuivamausteseosta

3 rkl     voita sulatettuna

1 dl      pankojauhoja

1/2 dl   parmesaaniraastetta

mustapippuria myllystä
tuoretta persiljaa koristeluun

Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Paloittele perunat ja sipulit sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Valkosipulit voi rouheasti puolittaa. Ota iso kulho ja sekoita siinä kasviksiin ruokaöljy sekä kuivamausteseos ja mustapippuria. Levitä koko komeus voideltuun tilavaan vuokaan tai leivinpaperilla suojatulle uunipellille. Kypsennä uunissa noin 20 minuuttia. Ota välillä pois uunista, kääntele ja sekoittele ja lisää tarvittaessa ruokaöljyä jos näyttää liian kuivalta. Jatka kypsentämistä vielä vartin verran tai kunnes kasvikset ovat kypsiä ja perunat saaneet kauniin värin.

Sulata voi ja pirskottele se kasvisten päälle. Ripottele myös parmesaaniraaste sekä pankojauho ja laita vielä noin viideksi minuutiksi uuniin rapeutumaan. Tarjoile heti.


-arska-

Lasagnekeitto

Yleisen elämänkokemuksen perusteella väitän että miltei jokainen tykkää lasagnesta. Mutta tämäpä on lasagnekeitto. Erilainen mutta mahdottoman hyvä ja täyttävä keitto lämmittää kylminä syysiltoina. Pari kertaa on viimeaikoina tehty ja siirretty kansioon "suosikkikeitot".

Tässä voi käyttää niitä isoja lasagnelevyjä mutta tätä mafaldine -pastaa on vähän helpompi lusikoida ääntä kohti. Keiton maustamiseen sopii loistavasti etelä-italialainen levitettävä lihamakkara nduja jota saa purkitettuna jo melkein joka ruokakaupasta. 

Lasagnekeitto

400g      jauhelihaa

1 rkl      ruokaöljyä
1           sipuli
4           valkosipulinkynttä
4 rkl      ndujaa
1 dl       punaviiniä
2 prk     tomaattimurskaa
1 l         mietoa lihalientä
2 tl        sokeria
2 tl        pizzamaustetta
1 tl        jauhettua muskottipähkinää
suolaa
mustapippuria

tuoretta basilikaa silputtuna
200 g mafaldine -pastaa tai lasagnelevyjä 

Pinnalle:
raastettua parmesaania
ranskankermaa tai ricottajuustoa

Ruskista jauheliha ruokaöljyn kanssa tilavassa kattilassa. Lisää nduja ja anna "sulaa" jauhelihan joukkoon. Lisää hienoksi paloiteltu sipuli sekä valkosipuli ja kuullottele kunnes sipuli kypsyy.  

Lisää tomaattimurska, lihaliemi, punaviini, sokeri, pizzamauste, muskottipähkinä ja kiehauta keitto kunnolla. Vähennä lämpöä ja anna hautua kannen alla puolisen tuntia. Maista ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää mafaldine-pasta (tai lasagnelevyt) sekä reilu nippu silputtua basilikaa. Anna porista miedolla lämmöllä kunnes pasta kypsyy pehmeäksi. Sekoita välillä ja lisää tarvittaessa vettä tai lihalientä jos pasta imee nestettä liiaksi. 

Annostele lautaselle ja raasta pinnalle hyvää parmesaania ja viimeistele reilulla lusikallisella ranskankermaa. 

-arska-

Kaalikakku

Kaupan heleän vihreistä kaaleista notkuvat hyllyt herättivät mieliteon kaalilaatikkoon. Tai kaalikääryleisiin. Emme osanneet päättää. Kääryleissä on kauhea työ, laatikko tuntui sillä kertaa jotenkin pliisulta. Kompromissina teimme tällaisen kaalikakun savoijinkaalista eli kurttukaalista. Hauskahan siitä tuli.







Kaalikakku


1          iso savoijinkaali
1          sipuli
2 rkl     öljyä
400 g   jauhelihaa
1 dl      puuroriisiä
3 dl      vettä
1 dl      siirappia (enemmänkin voi laittaa jos pidät makeammasta)

½ dl     kermaa
2 tl       suolaa
1 rkl     meiramia
1 tl       rouhittua mustapippuria


Koverra savoijinkaalin kova kanta irti ja irrota lehdet varovasti. Keitä lehdet isossa kattilassa, suolalla maustetussa vedessä pehmeiksi. Ohenna isoimpien lehtien paksuja lehtiruoteja tarvittaessa. Silppua pienimmät kaalinlehdet täytettä varten.

Silppua sipuli ja paista se kypsäksi. Keitä riisit suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Jäähdytä riisi ja lisää sen joukkoon sipuli, jauheliha, kaalisilppu, kerma ja mausteet.

Voitele irtopohjavuoka. Asettele kaunein kaalinlehti vuoan pohjalle ja muutama lehti sivuille niin että vuoan reunat peittyy. Levitä pohjalle kerros täytettä. Laita täytteen päälle taas kaalinlehti, sitten täytettä jne. kunnes vuoka on täynnä. Laita vielä päällimmäiseksi kaalinlehti.

Peitä vuoka alumiinifoliolla ja laita vuoka 200-asteiseen uuniin. Anna paistua n. 15 min. ja poista folio. Kypsentele vielä n. 45 minuuttia tai enemmänkin. Tarkkaile kakun pintaa ettei se kärähdä ja laske hieman uunin lämpötilaa mikäli tarpeen.

Kumoa kypsä kakku tarjoiluvadille kuin keikauskakku ja tarjoa lisukkeena puolukka- tai karpalohilloa.


Huom. Kuvassa oleva kakku on tehty pieneen, 17 sm halkaisijaltaan olevaan vuokaan, ohjeen mukainen täyte riittää kyllä isompaan kakkuun.


-memmu-

Kylmäuutettu kahvi maidolla ja makusiirapilla

"Ei minun takia tarvitse keittää".

Itse asiassa tarvitsee. Ensimmäinen lokakuuta on kansainvälinen kahvipäivä. Suomalaisten kannattaa huomioida tämä koska ollaan meidän ydinosaamisalueella. Meidän väkiluku on palttiarallaa 5 545 000, tilastojen mukaan jokainen juo kahvia keskimäärin 5 kuppia päivässä. Se tekee yhteensä 27 725 000 kuppia päivässä. Tuossa määrässä on kyllä sitten mukana jo santsikupitkin, ja eihän jokaista tassia ryystetä tyhjäksi vaan osa päätyy viemäriin. Mutta silti se on tulos jolla olemme kahvijuonnin kärkimaa, useimmiten ylivoimainen tilastoykkönen. Hyvä me! Jos olisi kyse kahvikulttuurin monipuolisuudesta tai kahvin laadusta maanteiden matkakeitaissa voisi sijoitus olla erilainen mutta määrässä olemme parhaita. Ja tokihan meidän kahvikulttuuri on monipuolistunut aimo harppauksin muutaman vuosikymmenen aikana.

Me keittelimme juhlan kunniaksi muutaman kupposen lisää. Koska kylmä kahvi sitä ja tätä, kokeilimme ensimmäistä kertaa niin sanottua kylmäuutettua kahvia. Tämä ei ole siis jääkahvia vaan cold brew-tekniikalla kahvi "haudutellaan" hitaasti kylmässä vedessä (huoneenlämmössä tai jääkaapissa) vähintään 12 tuntia. Kylmäuutettua kahvia voi nauttia sellaisenaan tai vaikka makusiirapilla maustettuna, jäiden ja maidon kanssa.

Kyllä - tämä on erittäin mukava juoma. Jääkylmänä virkistävän raikas ja sopivan makusiirapin kanssa (meillä tiramisu -siirappia) sopii vaikka makeaksi jälkiruuaksi. Mutta jos totta puhutaan, en tiedä eroaako tämä kylmäuutettu kahvi paljoakaan vaikka jäähdytetystä vastajauhetusta suodatinkahvista. Mutta aina on kiva kun asioita kokeillaan ennakkoluulottomasti eikä mennä helpoimman kautta. Ja onhan tässä se hyvä puoli että kun vieras ovesta tulessaan sanoo ettei minun takia tarvitse keittää niin voit sanoa että ei tarvitsekaan, kahvia on jääkaapissa jo valmiina. Kätevää. 

Kylmäuutettu kahvi maidolla ja makusiirapilla


1 dl        kylmäuutettua kahvia
1 dl        maitoa
1-2 rkl   makusiirappia
jääpaloja

Valitse kahvilaatu makusi mukaan. Jauha kahvipavut pressopannukarkeudelle eli karkeammaksi kuin normaali suodatinkahvijauhatus. Tarvitset kahvipapuja 12 grammaa per desilitra vettä eli esimerkiksi puoleen litraan vettä tarvitaan 60 gramma kahvipapuja. Jos sinulla ei ole cold brew-kahvikannua, voit käyttää myös pressopannua. Tai sitten voit lisätä veden ja jauhetun kahvin mihin tahansa korkilliseen tai kannelliseen pulloon. Ravista ja laita jääkaappiin hautumaan vähintään 12 tunniksi. Suodata hautunut kahvi tiheän siivilän tai suodatinpussin läpi. Valmiin kahvin pitäisi säilyä jääkapissa viikon.

Kokoa ainekset lasiin ja nauti.



-arska-

Punajuuripasteija

Joskus olen napannut jostain lehdestä talteen jonkun reseptin jonka nyt huomasin arkistoja selatessa. Reseptin nimi on jäänyt tallentamatta mutta nimetään tämä kasvisleivos punajuuripasteijaksi. Nämä voitaikinanyytit on täytetty mehukkaalla punajuuri-aurajuusto-smetana -täytteellä ja ne tarjoillaan salviavoisulan kanssa. 

Aurajuusto vähän kuin pekoni, aina hoitaa homman kotiin.





Punajuuripasteija

500 g   voitaikinaa

3-4       punajuurta

150 g   aurajuustoa

120 g   smetanaa

½         sitruunan mehu

ripaus muskottipähkinää

iso nokare voita paistamiseen

Salviavoisula

75 g   kirkastettua voita

6        tuoretta salvianlehteä

Kuori ja raasta punajuuret. Kuumenna voi pannussa, lisää punajuuriraaste, sitruunan mehu ja sekoita hyvin. Paista seos pehmeäksi miedolla lämmöllä välillä sekoitellen, punajuurta ei ole tarkoitus ruskistaa. Lisää smetana sekä aurajuusto ja sekoita huolellisesti. Mausta lopuksi muskottipähkinällä ja ota pannu pois liedeltä.

Pasteijoita voi tehdä monen mallisia. Me teimme pyöreitä ja paistoimme ne muffinssivuo'assa joten kaulimme voitaikinan hyvin ohueksi ja leikkasimme siitä pyöreitä kiekkoja. Reilu lusikallinen täytettä taikinan keskelle, taittelu nyytiksi ja sitten nyytti munffinssivuokaan. Paista 225 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia tai niin kauan että taikinan kuori on kauniin ruskea.

Paloittele voi salviavoisulaa varten kasariin ja lämmitä sitä miedolla lämmöllä ja sekoittamatta niin kauan, kunnes se on sulanut täysin. Ota kattila liedeltä ja anna sen jäähtyä 15- 30 minuuttia jolloin hera painuu pohjalle. Kuori pinnalle noussut vaahto pois lusikalla ja kaada kirkastettu voi varovasti toiseen kattilaan siten, ettei heraa sekoitu joukkoon. Kuumenna kirkastettu voi uudelleen mutta älä päästä kiehumaan. Lisää voin joukkoon hienon hienoksi silputtu salvia, pidä lämpimänä ja tarjoa punajuuripasteijoiden kanssa.

Kirkastetun voi ohje löytyy myös tästä linkistä.

-arska-

Grilliratatouille

Tämä resepti ei ehkä ole ratatouillen se ihan klassisin versio, mutta helppo ja mukava tehdä. Ratatouille sopii mainiosti tehtäväksi ulkosalla grillissä. Munakoiso ja kesäkurpitsa on hyvä itkettää niin pahin kitkeryys ja ylimääräinen kosteus häviää.  

Ratatouille on johdettu ranskan kielen sanasta touiller eli ’hämmentää’. Eipä ihme koska sehän on hämmentävän hyvää. 

Grilliratatouille (tästä riittänee mukavasti neljälle hengelle)

1        munakoiso (tässä pari japanilaista munakoisoa)
1        kesäkurpitsa
1        sipuli
2        paprikaa
2        isoa tomaattia
2        isoa valkosipulinkynttä
1 rkl  suolaa
2 dl   oliiviöljyä
2 dl   kuivaa valkoviiniä
2       laakerinlehteä
1      iso rosmariininoksa
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä
ripaus ruokosokeria

Leikkaa munakoiso ja kesäkurpitsa ja paprikat reilun kokoisiksi viipaleiksi, sellaisiksi että saat ne helposti grillattua ilman että putoilevat grilliin. Laita kasvikset tarjottimelle ja ripottele päälle ruokalusikallinen suolaa. Anna seistä huoneenlämmössä noin 30 minuuttia. Suolauksen eli itkettämisen tarkoitus on poistaa varsinkin kesäkurpitsasta kitkeryyttä ja muistakin kasviksista ylimääräistä nestettä.
Taputtele ja puristele kosteus pois puhtaalla keittiöpyyhkeellä tai paperilla. Käytä 1 dl oliiviöljyä kasvisten voiteluun. Grillaa munakoiso-, kesäkurpitsa- ja paprikaviipaleita grillissä kovalla suoralla lämmöllä 2-3 minuuttia kummaltakin puolelta. Tässä kohtaa mustakaan pinta ei ole pahasta.

Viipaloi myös tomaatit. Lado grillatut kasvikset ja tomaattiviipaleet kerroksittain tulenkestävään astiaan. Viipaloi valkosipulinkynnet ja lisää ne kasvisten päälle. Lisää loput oliiviöljystä sekä valkoviini, laakerinlehdet ja rosmariini. Rouhaise päälle vielä hieman suolaa ja pippuria ja sokeria. Peitä pannu foliolla ja kypsennä grillissä epäsuoralla, miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia.

Tarjoile lisukkeena tai vaikka sellaisenaan hyvän tuoreen maalaisleivän kanssa.



-arska-

Valurautapannun uusi elämä

Paraskin pinnoitettu paistinpannu menee vaihtokuntoon parissa vuodessa tai välittömästi jos kohtelet sitä huolimattomasti. Eli kuumennat liikaa tai jäähdytät liian nopeasti tai sohaiset peräti haarukalla. Pannujen uusiminen tuntuu pian hullulta kun on olemassa käytännössä ikuinenkin vaihtoehto, valurautainen sellainen.

Vanhat kirppispannut on vuosikymmenten käytössä hioutuneet sileiksi kuin vauvan peppu mutta voivat olla umpiruosteessa tai vähintään ummehtuneen rasvan peitossa. Toisaalta monen uuden pannun valupinta on niin karkea että sillä voi lähinnä terottaa luistimet.

 
Molemmat saa kuntoon samoilla lääkkeillä: puhdistus, hionta ja rasvapoltto (monta rasvapolttoa). Esimerkkipannuna meillä on kirppislöytö joka on uutta tuotantoa, käytännössä käyttämätön mutta väärin hoidettu ja jätetty ruostumaan.

Pintaruoste irtoaa yleensä melko helposti vesipesulla ja teräsvillalla hankaamalla. Pinttyneempään ruosteeseen tehoaa liottaminen etikkaliuoksessa. Sen jälkeen valurautapannun voi hioa käytännössä niin sileäksi kuin viitseliäisyys riittää, mitä sileämpi sen mukavampi pannua on käyttää. Se varsinainen taikatemppu on rasvapoltto, eräänlainen tee se itse -teflon. Kovassa lämmössä rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi jotka hapettuvat ja polymerisoituvat kalvoksi joka estää veden ja proteiinien pääsyn metallin pintaan. Ruuan tarttuminen pannun pintaan vähenee radikaalisti.

Vanha kansa on suosinut silavaa. Tiede tutkii ja nyt tiedetään että rasvapolttoon kannattaa valita mahdollisimman monityydyttymätön rasva ja siinä mielessä parhaita ovat kasvipohjaiset auringonkukka­öljy, rypäleensiemenöljy sekä erityisesti pellavansiemenöljy jonka on todettu antavan käytännössä kestävimmän pinnoitteen. Älä käytä rautakaupan pellavaöljyä vaan elintarvikekäyttöön tarkoitettua öljyä. Sillä useampi huolellinen rasvapoltto ja pannu on saanut uuden elämän. Ja jos tuota vähän hoitaa jatkossakin niin sehän kestää maailman tappiin.















Huonokuntoisen valurauta-astian huolto


PUHDISTUS

Irrota aivan ensimmäisenä astian mahdolliset puiset kahvat, messinkiset helat ja nupit yms. irto-osat. Ne eivät kestä seuraavia työvaiheista.

Kovin ruosteinen paistinpannun puhdistaminen kannattaa aloittaa etikkakylvyllä. Valitse niin suuri muoviastia että pannu mahtuu sen pohjalle. Tee etikkaliuosta niin paljon että pannu peittyy kokonaan nesteeseen. Etikkaliuoksen suhdeluku on 10:1 eli litraan vettä sekoitetaan 1 desilitra etikkaa. Jätä pannu likoamaan vuorokaudeksi.

Ota pannu etikkaliuoksesta ja hankaa sitä karkealla teräsvillalla tai teräsharjalla niin että kaikki irtoava ruoste, rasva ja pinttynyt lika lähtee irti. Huuhtele ja kuivaa huolellisesti.

HIONTA

Pannun sisäpintojen ja varsinkin paistopinnan hiominen parantaa pannun käyttömukavuutta reippaasti. Sileä ulkopintakin on helpompi pitää puhtaana. Käsihionta teräsharjalla ja vesihiomapaperilla on mahdollista mutta suosittelen kulmahiomakonetta tai porakonetta johon saa kiinnitettyä erilaisia koneteräsharjoja sekä lamelli-, liuska- ja nailonlaikkoja.

Laikkojen suhteen sopiva perussetti on...
koneteräsharja
lamelli/liuskalaikka, karkeus 40
lamelli/liuskalaikka, karkeus 120
nailonlaikka, karkeus 360

Hio paistopinnat käyttäen laikkoja karkeasta hienompaan ja viimeistele nailonlaikalla. Puhdista pannu hiontapölystä aina kun siirryt hienompaan karkeuteen. Käytä suojalaseja ja kunnollista hengityssuojainta, keuhkoissa metallipöly on tympeää. Ja varoituksen sana, jännetuppitulehduksen voi saada tässäkin hommassa lähes huomaamatta.

PESU

Huuhtele pannu hionnan jälkeen. Kaada sitten pannulle noin ruokalusikallinen ruokasoodaa, saman verran karkeaa suolaa sekä 1-2 ruokalusikallista vettä. Kostuta puuvillainen rätti ja pese pannu hieromalla sitä sooda-suola -tahnalla kauttaaltaan huolellisesti. Huuhtele välillä ja lisää soodaa ja suolaa tarpeen mukaan kunnes kaikki hiontapöly ja mahdollinen rasva tuntuu irronneen. Huuhtele pannu, kuivaa ja kuumenna hetken aikaa niin että pannusta haihtuu varmasti kaikki kosteus.

RASVAPOLTTO

Valitse siis elintarvikekäyttöön soveltuvaa pellavansiemenöljyä. Muista että myös sen käsittelyyn liittyy itsesyttymisvaara eli öljyiset rätit kannattaa käytön jälkeen kastella ja vielä ulos kuivumaan.
Rasvapolton voi tehdä uunissa, liedellä, kaasugrillissä, hiiligrillissä. Kuumenna pannua hetken ja öljyä se sitten kauttaaltaan puuvillarätillä hieromalla. Öljyä kannattaa käyttää reilusti jotta sitä tunkeutuu jokaiseen huokoseen mutta jatka hieromista niin kauan että öljyä tuskin enää huomaa pannun pinnassa. Tässä tavoitellaan mahdollisimman ohutta kerrosta. Silloin öljy palaa täysin ja pinnoitteesta tulee kova ja kestävä, paksu kerros hilseilee helposti irti. Lämpötila kannattaa olla noin 250 astetta vaikkakin pellavansiemenöljyn savuamispiste on vain 107 astetta. Jo sen pitäisi siis riittää siihen että pannu savuaa kuten asiaan kuuluu eli rasva palaa pannuun kiinni. Kuumenna noin 15 minuuttia kunnes savuaminen laantuu, pinta on silloin valmis. Ota pannu uunista ja anna jäähtyä reilusti alle 100 asteiseksi jolloin voit levittää uuden kerroksen öljyä ja toistaa toimenpiteen vähintään muutamaan kertaan. Polymerisoitunut pinta on aluksi väriltään kauniin ruskea. Useamman polton jälkeen se voi muuttua hiilen ja muiden epäpuhtauksien vuoksi lähes mustaksi. 4-6 rasvapolton jälkeen pinnoite on jo aika hyvä vaikka hifistien mielestä tusinakaan polttoa ei ole liikaa.

Tämän jälkeen vain kovaa käyttöä, pannu paranee mitä enemmän sitä käyttää. Pese pannu heti käytön jälkeen tiskiharjalla ja lämpimällä vedellä. Eikä missään tapauksessa astianpesuaineita. Eikä missään tapauksessa astianpesukoneeseen.


-arska-

Hapanjuuri 1 v

Meidän Raija-nimisellä hapanjuurella on syntymäpäivät, juuri täyttää vuoden. Eihän se vielä paljoa ole. Suomessakin vanhimmat käytössä olevat taikinajuuret ovat yli 200-vuotiaita, maailmalla vanhimpien ikä on kuulemma nelinumeroinen. Ja siellä maailmalla on hyvällä menestyksellä leivottu leipää esimerkiksi egyptiläisestä saviruukusta kaavitusta hapanjuuresta joka on peräisin 4500 vuoden takaa. Kaikki tämä ilman lisättyjä säilöntäaineita.

Raija on nyt siis kohotellut meidän perheen leipiä vuoden ja nyt viimeisen puolen vuoden aikana taikinan koostumus on kehittynyt sellaiseksi kuin sen pitääkin olla. Leivistä tulee hyvällä prosentilla pulleita ja kuohkeita.

Kauan eläköön Raija!
























-memmu- & -raija-

Voi-salviapasta

Voi voi kun voi yksinkertainen ruoka olla hyvää. Voita, salviaa ja sitruunaa ja siinä se. Voi mahoton.









Voi-salviapasta

500 g      pastaa (tagliatellea tai spagettia)

4 rkl       voita

1-2         valkosipulinkynttä hienonnettuna
ruukku    salviaa

1            sitruunan kuori raastettuna

½           sitruunan mehu

1-2 dl     parmesanraastetta
pippuria myllystä
suolaa

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä al denteksi. Valuta keitinvesi pois mutta säästä sitä kupillinen.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna voi paistinpannulla ja kuullota valkosipulia voissa muutaman minuutin. Lisää salvianlehdet ja jatka kuullottamista. Lisää sitruunankuoret, sitruunamehu ja kaada valutettu pasta paistinpannulle ja sekoita hyvin. Lisää joukkoon parmesanraaste ja reilu loruas pastan keitinvettä jos seos vaikuttaa kuivalta. Rouhi päälle mustapippuria ja tarjoile heti.



-memmu-

Täytetty ranskanleipä grillissä

Ranskanleipä taitaa nykyisin olla leipien persona non grata. Ei vilahtele otsikoissa, somessa ei kohista. Jos valkoinen vehnäleipä myydään muovipussiin pakattuna, eikä sitä edes ole leivottu juureen, mediaseksikkyys on lähellä nollaa.

Jos nyt silti leipälaatikostasi löytyy ranskanleipä, voit hyötykäyttää sen tekemällä vaikka ruokaisan, täytetyn grillileivän. Tämähän on vähän kuin pyttipannu, leivän sisään voi laittaa kaikenlaisia raaka-aineita tai edellisen aterian tähteitä mitä jääkaappiin on kertynyt. Kaikenlaiset kasvikset, juustot, pestot, leikkeleet toimii hienosti. Tähän meni mozzarellaa, emmental-raastetta, savukinkkua, pinaatista ja persiljasta tehtyä "pestoa". Ranskanleipä muuttuu tällä tavalla samalla mukavan rapeaksi ja samalla mehukkaan herkulliseksi. Ja melkein ateria itsessään.

Niin ja tiesittekö että ilman rasvaa leivotun ranskanleivän sisusta voi käyttää konservoinnissa esimerkiksi maalausten ja muiden herkkien pintojen hellävaraiseen puhdistamiseen. Pyörittele leivän sisuksesta sopivan kokoinen puhdistuspallo ja konservoi arvotaulusi. Mutta hei! Tästä ei ole omakohtaista kokemusta enkä ota vastuuta jos tärvelet Schjerfbeckisi.







Täytetty ranskanleipä grillissä

1 ranskanleipä
1 mozzarellajuusto
1 dl juustoraastetta (emmental, cheddar yms.)
100-200 g savukinkkua
tomaattia

Pesto

100 g tuoretta pinaattia
nippu tuoretta persiljaa
2 valkosipulinkynttä
1 dl pinjansiemeniä
1 dl parmesanraastetta
1 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria myllystä


Aloita tekemällä pesto. Pilko valkosipulit ja jauha pinjansiemenet rouheeksi. Silppua pinaatti ja persilja hienoksi. Yhdistä ainekset oliiviöljyn ja parmesanraasteen kanssa ja hiero sileäksi seokseksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Leikkaa ranskanleivästä pois parin sentin paksuinen "kansi" ja koverra leivän pehmeä sisus pois niin että täytteet mahtuvat leivän sisään. Siivuta mozzarellajuusto ja tomaatit. Lado täytteet leivän pohjalle kerroksittain, levitä päällimmäiseksi pesto. Sido leipä elintarvikenarulla. Lihan sitomiseen tarkoitetut silikoninauhat sopii myös hyvin kunhan varot grillin kuumimpia kohtia. Grillaa leipää epäsuoralla lämmöllä kannen alla noin 30 minuuttia niin että leivän pinta rapeutuu mukavasti, tomaatit pehmenevät ja juusto sulaa.



-arska-

Grillattua paprikaa ja vuohenjuustoa

Grillatun paprikan maku toimii hienosti vuohenjuuston kanssa. Tämä todella hyvä kasvisherkku sopii kesäisiin kattauksiin ja grillipöytiin. Valmistus onnistuu myös uunissa mutta grillaaminen on kyllä tässäkin hauskinta koska kesä.

Tiesitkö että eriväriset paprikat eivät ole eri lajeja vaan samoja paprikoita, vain eri kypsyysvaiheissa.
Vihreät paprikat muuttuvat keltaisiksi, keltaiset oransseiksi ja sitten punaisiksi. 

Grillattua paprikaa ja vuohenjuustoa

3-4 isoa paprikaa

2-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

vuohenjuustoa (kiinteää tai tällaista pehmeää lusikoitavaa laatua kuten meillä tällä kertaa) 

oliiviöljyä

balsamicoa

tuoretta minttua

tuoretta timjamia

suolaa myllystä

mustapippuria myllystä

Halkaise paprikat ja poista kanta ja siemenet. Grillaa paprikoita suoralla lämmöllä tai vaikka

suoraan hiilloksessa kuoripuoli alaspäin muutama minuutti niin että kuori alkaa mustua. Siirrä paprikat epäsuoralle lämmölle kuoripuoli ylöspäin ja jatka kypsentämistä vielä noin 10 minuuttia että paprika pehmenee. Siirrä paprikat kulhoon ja peitä kannella tai kelmulla ja anna jäähtyä 15 minuuttia.

Sen jälkeen tummuneet kuoret on helpompi riipiä irti paprikoista.

Jos kypsennät paprikat uunissa, paahda paprikoita uunissa 225 asteessa 45 - 60 min.

Leikkaa kuoritut paprikat leveiksi suikaleiksi ja aseta tarjoiluvadille. Ripottele päälle hienonnettu valkosipuli. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja hyvää balsamicoa. Mausta halutessasi suolalla ja mustapippurilla ja koristele mintunlehdillä ja timjamilla. Vielä joukkoon vuohenjuustoa niin hieno kesäinen lisuke on valmis.

-arska-

Grilliavokado misokastikkeella

Kun kotikokkailu on ollut suosiossa viimeisen vuoden ajan, on selvä että myös grillaaminen on kokenut uuden tulemisen. Sanavarastoon on livahtanut samalla tuore termi: hevigrillaaminen. Tämä ei liity heavyyn vaan kaupan hedelmä- ja vihannesosastoon. Vihanneksien ja hedelmien grillaaminen on kasvava trendi ja grillata voi tosiaan melkein mitä vain. Moni raaka-aine saa uuden luonteen kun se laitetaan niin sanotusti tulisille hiilille.

Aiheesta on julkaistu mainio reseptikirja: Grillaa kasviksia (Malin Landqvist & Per Ranung). Sieltä löysimme tämänkin ohjeen jossa grillattu avokado tarjoillaan misokastikkeen kanssa. Suolainen misokastike toimii minusta loistavasti kuuman avokadon kanssa. Taidan syödä avokadoni mieluummin näin kuin kylmänä.

Grilliavokado misokastikkeella

syöntikypsiä avokadoja

1 rkl   valkoista misotahnaa
1 rkl   sitruunamehua
2 rkl   seesamiöljyä
½ dl   neutraalin makuista rapsiöljyä
ripaus suolaa ja pippuria

Laita kastikkeen ainekset kulhoon ja vatkaa aineksia voimakkaasti vispilällä. Voi kestää kotvasen ennen kuin kastikkeen koostumus on mukavan sileää. 

 

Halkaise avokadot ja poista kivet. Grillaa avokadon puolikkaita aluksi suoralla lämmöllä leikattu puoli alaspäin 1-2 minuuttia. Käännä ja kypsennä epäsuoralla lämmöllä vielä viitisen minuuttia. Tarjoa misokastikkeen kanssa.

-arska-

Tuulihatut

Tuulen kevyet ja kuohkeat tuulihatut täytetään usein makealla täytteellä mutta hyvin maistuu myös suolainen versio. Ja näissähän voi käyttää villiyrttejä, sesonkiaika on nyt. Näiden täytteenä avokado-vaahtoa avokadosta, tuorejuustosta ja kermasta sekä villiyrttipestoa jonka ohje löytyy täältä.

Tuulihatut (n. 30 kpl)

100 g     voita
3 dl       vettä
2 dl       vehnäjauhoja
3           munaa
½ tl       leivinjauhetta


Mittaa voi ja vesi teräskattilaan. Kattilan tulee olla sen verran iso, että vatkausvaiheessa taikina ei lentele päin seiniä. Kuumenna seosta niin että voi sulaa ja anna kiehahtaa kunnolla. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon jauhot niin että saat aikaiseksi paksuhkon taikinan. Lisää munat yksi kerrallaan ja vatkaa taikinaa sähkövatkaimella huolellisesti n. 2 minuuttia joka välissä. Lisää lopuksi leivinjauhe ja vatkaa vielä pari-kolme minuuttia.

Nostele taikinasta kahden lusikan avulla (tai pursotinpussia käyttäen) haluamasi kokoisia nökäreitä pellille. Taikina pullistuu uunissa kaksinkertaiseksi joten sen mukaan kannattaa mitoittaa.

Paista tuulihatut 200 asteessa n. 25 minuuttia. Älä avaa uunin luukkua kesken kaiken etteivät tuulihatut lätsähdä. Anna valmiiden tuulihattujen jäähtyä, leikkaa ne auki terävällä veitsellä ja täytä haluamillasi täytteillä.

-memmu-