Arancinit sienitäytteellä

Memmu on innokas euroviisufani ja tämä viikko on euroviisufanin joulu, vappu ja juhannus. Eurovision Song Contest - populaarimusiikin olympialaiset - järjestetään tänä vuonna Italiassa ja täten Memmu edellyttää italialaista ruokaa. Koska Memmulla on joulu, vappu ja juhannus, Arska kokkaa ja tiskaa.

Arancini on risottoriisipallero jonka täytteeksi laitetaan perinteisesti ragu-kastiketta ja mozzarellaa. Pallerot leivitetään ja uppopaistetaan öljyssä. Meidän suosikkirisotto on herkkutattirisotto joten luonnollisesti kokeillaan millaiset pallerot syntyy herkkutattitäytteellä.

Italialaiset taitavat tehdä arancinit mielellään niin että valmiit pallerot tekeytyvät jääkaapissa seuraavaan päivään jotta rakenne kiinteytyy ja pysyy ehjänä paistovaiheessa. Vatulointiin ei ollut aikaa joten käytimme Epätrendikkäästä ruokablogista bongattua kikkaa, jossa jo risottomassan joukkoon sekoitetaan yksi kananmuna.

Toden totta, tämä on kyllä hyvä ja kuuma resepti. Mitä olen joidenkin euroviisufanien kanssa keskustellut niin ilmeisesti vähän samalla tavalla kuuma kuin viime vuoden voittajabändin solisti.

Arancinit sienitäytteellä (noin 8 biljardipallon kokoista palleroa)

Risotto

3 dl      risottoriisiä
2 dl      valkoviiniä
1 litra   kana- tai kasvislientä
voita
öljyä
ripaus sahramia
50 g    raastettua parmesaania
1         kananmuna

Sienitäyte

1 dl      herkkutatteja pieneksi pilkottuna
1          hienonnettu salottisipuli
1          mozzarellapallo hienonnettuna (125g)
1 dl      emmentaljuustoraastetta
1 dl      ranskankermaa
mustapippuria
suolaa


Friteeraamiseen

½-1 l     rypsiöljyä
2           munaa kevyesti vatkattuna
2 dl       korppujauhoja



Risotto tehdään tuttuun tyyliin. Kuumenna kasarissa reilusti voita ja öljyä. Lisää riisit ja kuullottele niitä niin että riisit alkavat näyttää hieman läpikuultavilta. Lisää valkoviini ja sahrami ja sekoittele kunnes viini on imeytynyt. Kuumenna samaan aikaan omassa kattilassaan kana- tai kasvisliemi kiehuvaksi. Aloita kuuman kana- tai kasvisliemen lisääminen. Lisää lähes kiehuvaa lientä kauhallinen kerrallaan ja anna sen imeytyä miedolla lämmöllä riisiin lähes täysin. Lisää vasta sitten seuraava kauhallinen ja jatka näin hämmennellen seosta säännöllisesti. Lisättävän liemen on hyvä olla kiehuvaa jotta riisin kypsyminen jatkuu tasaisesti. Sekoittele aina varsinkin nesteen lisäämisen jälkeen, sen ansioista riisin tärkkelys tuo risotolle kermaisen kostean koostumuksen. Ota kasari liedeltä kun riisi on kypsää mutta seos vielä hyvin kosteaa. Levitä risotto vaikka leivinpaperin päälle jäähtymään. Vispaa kulhossa kanamuna ja parmesaani ja kun risotto on täysin jäähtynyt, sekoita risotto siihen. Siirrä pariksi tunniksi jääkaappiin tekeytymään.

Tee sillä aikaa sienitäyte. Jos käytät kuivattuja herkkitatteja, liota sieniä vedessä ainakin 15 minuuttia. Hienonna sillä aikaa salottisipuli ja kuullota se voin kanssa pannulla. Hienonna mozzarella ja basilika. Yhdistä sienet, sipulit, mozzarella ja basilika sekä ranskan kerma ja sekoita hyvin. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Seuravaksi tehdään pallerot. Ota risotto jääkaapista. Varaa vesikulho jossa voit kostuttaa käsiäsi, risotto ei tartu silloin niin pahasti käsiin. Ota möykky risottoa toiselle kämmenelle ja painele se ohueksi kupiksi kämmenpohjaasi vasten. Lusikka voi olla kätevä apuväline. Ota noin ruokalusikallinen sienitäytettä ja laita se risottokupin keskelle. Puristele risottoa pallon muotoon ja lisää risottoa niin että saat muotoiltua pallon jonka keskelle sienitäyte jää. Puristele ja pyörittele palloa käsissäsi jotta tulos on tiivis ja kiinteä.

Levitä korppujauhoja lautaselle, kaada toiselle lautaselle vatkatut munat. Pyörittele pallerot ensin munamassassa ja sen jälkeen korppujauhoissa. Kuumanna öljy 170 asteiseksi. Lämpömittari on ehdoton varuste lämpötilan tarkkailuun koko friteerauksen ajan. Öljyä on hyvä olla sen verran että se peittää ainakin puolet palleroista. Paista pari palloa kerrallaan välillä käännellen kunnes väri on kauniin kullan ruskea.

Tarjoile paistotuoreina esimerkiksi tomaatti- tai pestokastikkeen kanssa.




-arska-

Kaljatölkkikana

Avaa tölkki olutta ja hörppää siitä noin puolet. Ota raaka kana ja tunge se tölkin päälle istumaan niin syvälle että pysyy tukevasti pystyssä. Siirrä koko komeus grilliin, reilun tunnin kuluttua sinulla on kypsä mutta mehukas kana-ateria.

Tuollainen oivallus on tehty ilmeisesti Louisianan suunnalla 1980-luvulla ja valmistustapa on ollut rapakon tällä puolellakin pieni hitti. Oluen sijaan toimii hyvin myös siideri ja omenamehu. Viiniäkin on kokeiltu ja olutta on huhujen mukaan väkijuomilla terästetty. Juju olisi siinä että tölkissä oleva neste höyrystyy kanan vatsaonteloon ja kypsentää ja maustaa lihan meheväksi. Oman elämänkokemuksen perusteella olen taipuvainen uskomaan tähän teoriaan. Kaljatölkkikanasta on tullut meille jonkinlainen grillikauden avausateria. Maustamiseen sopii hyvin kuivamausteseokset, sellainen on helppo tehdä itse miun tai siun maun mukaan.

Raaka kana + kaljatölkki = kaljatölkkikana

Maustamiseen sopii hyvin kuivamausteos.

Tölkkikanan tekemiseen riittää tavallinen tölkki mutta tarjolla on myös tukevia terästelineitä joissa on säiliö nesteelle. Oluttölkin väripigmenttien elintarvikekelpoisuutta on myös epäilty joten teräksinen teline on varma ratkaisu.

Tölkkikana grillataan kannen alla ja hitaasti epäsuorassa lämmössä eli ei siinä grillin
kuumimmassa kohdassa. Reikävuoka estää rasvaa valumasta grilliin.

Kana on valmis kun sisälämpötila paksuimmassa kohdassa on 75 astetta.
Paistolämpömittari on ehdoton instrumentti.

Kaljatölkkikana

kokonainen kana

1½-2 dl        olutta (tai siideriä, omenamehua)

1 dl              bbq-kastiketta

ruokaöljyä

Kuivamausteseos

1 rkl   tummaa sokeria

1 rkl   paprikajauhetta

1 rkl   savupaprikajauhetta

1 rkl   fenkolinsiemeniä

2 tl     sinappijauhetta

1 tl     sipulijauhetta

1 tl     valkosipulijauhetta

1 tl     cayennepippuria

1 tl     chilihiutaleita

1 tl     mustapippurirouhetta

1 tl     suolaa

Kuumenna grilli. Laita kuivamausteseoksen ainekset mortteliin ja hiero kunnes fenkolinsiemenetkin on jauhautuneet hienoksi. Kuivaa kana. Sivele nahka ruokaöljyllä. Hiero kuivamausteseos kauttaaltaan kanan pintaan ja ripottele sitä myös vatsaonteloon. Kaada olut kanatelineen säiliöön ja nosta kana paikalleen. Grillaa epäsuorassa lämmössä grillin kansi kiinni noin 50 minuuttia. Sivele kana kauttaaltaan bbq-kastikkeella ja jatka grillaamista vielä noin 15-20 minuuttia. Tarkkaile tässä vaiheessa lämpötilaa, kana on kypsää kun sisälämpötila on paksuimmassa kohdassa 75 astetta. Tällä tekniikalla kana ei kuivu pahasti vaikka lipsahtaisi ylikypsäksikin.

-arska-

   

Hyvää pääsiäistä!

-memmu- & -arska-

Dippipizza

Tehän tiesitte että pizzaa syötiin Napolissa jo 1700-luvulla. Mutta tiesittekö että pizzan syntyhistoria juontaa juurensa jo Espanjan maailmanvalloituksen alkuajoilta 1500-luvulta. Silloiset konsistadorit toivat tomaatin Etelä-Amerikasta Eurooppaan ja oppivat nopeasti tämän uuden marjan käytön. Kyllä, kasvitieteellisesti tomaatti on marja. Suurin osa konsistadoreista olivat kotoisin Andalusian ja Extremaduran provinsseista ja siellä tuli ensin älymystön ja myöhemmin kansan keskuudessa suosituksi ateriaksi oliiviöljyllä, ilmakuivatulla makkaralla ja erilaisilla juustoilla maustettu, pitkään haudutettu tomaattikastike joka nautittiin tuoreen leivän kanssa. Tapana oli jakaa yhteinen annos ruokaseurueen kesken dippaamalla leivänpaloja kastikkeessa. Tämän katsotaan olevan meidän tunteman pizzan alkumuoto, tavallaan siis pizza ilman taikinapohjaa. Kokeilimme alkuperäistä tapaa ja uskokaa pois, hyvin toimii.

No höpö höpö, aprillia. Tämä resepti on Hesarista ja vuodelta 2019 (resepti: pizzanmakuinen dippi, Sanna Kekäläinen 14.11.2019). Mutta on hyvää. Ja joo, kasvitieteellisesti tomaatti on marja.

Dippipizza

1 rkl                  oliiviöljyä
1 prk (200 g)    maustamatonta tuorejuustoa
1 dl                   majoneesia

2 tl                    pizzamaustetta

1 ps (150 g)      raastettua mozzarellaa
1 prk (280 g)    tomaattipastakastiketta
pepperonia viipaleina
jalapenoviipaleita
oliiveja

rucolaa tai basilikanlehtiä

suolaa

mustapippuria

patonkia tai muuta vaaleaa leipää

Voitele uuninkestävä pannu tai vuoka oliiviöljyllä. Sekoita tuorejuusto, majoneesi ja pizzamauste keskenään ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita seon pannulle. Ripottele päälle puolet mozzarellasta. Lusikoi päälle tomaattipastakastike. Lisää loppu mozzarella, pepperonit, jalapenot ja oliivit.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes dippi on kuumaa ja juusto sulanut.
Lisää tuoretta basilikaa ja eikun pannu pöytään. 

-arska-

Paahdettu varsiselleri sinihomejuustolla

Moniin ruokiin on mukava lisätä mausteeksi muutama varsisellerin varsi. Ne myydään meillä usein puolen kilon pusseissa, mitä tehdä niille lopuille? Ongelmaan löytyi nyt ratkaisu elikkäs helppotekoinen lisuke jolla saa loput varret hyötykäytettyä. Löysin samankaltaisia ohjeita joissa sellerin haudutteluun käytettiin omenamehua, toimii mutta kokeilin toisella kerralla kasviliemellä ja tähän mielistyin suuresti.

Paahdettu varsiselleri sinihomejuustolla


Nippu varsielleriä (noin 500 g)
2 rkl oliiviöljyä

2 rkl vaahterasiirappia (tai hunajaa)

2-3 dl mietoa kasvislientä
sinihomejuustoa
rouhittuja cashewpähkinöitä  

suolaa
pippuria


Kuumenna uuni 200 asteiseksi.

Valitse tuoreita varsisellereitä, vanhetessaan varsinkin tyviosat voivat olla puisevia. Leikkaa varret sopivan kokoisiksi paloiksi jotka mahtuvat kattilaan. Paksuimmat varret voi myös halkaista niin kypsyvät paremmin. Kiehauta kattilallinen suolattua vettä. Upota varret kolmeksi minuutiksi kiehuvaan veteen ja valuta. 

Siirrä varret laakeaan uunivuokaan, pirskota päälle oliiviöljy ja vaahterasiirappi. Kiehauta kasvisliemi ja

kaada sitä vuokaan sen verran että varret peittyvät noin puoliksi. Kypsennä uunissa noin 30 minuuttia kunnes neste on lähes haihtunut.

Ripottele päälle sinihomejuustoa ja rouhittuja saksanpähkinöitä. Mausta muutamalla rouhaisulla mustapippuria ja vielä lorauksella vaahterasiirappia. Sopii hyvin tarjottavaksi vaikka kokolihan kanssa.

-arska-

24.02.2022

Enkä se kesäkin vielä tulee, kaiken tämän jälkeen... kukkineen, kaikkineen.

#ukraina #ukraine #slavaukraini

-arska- & -memmu-

Kun pizza tuli Suomeen

9. helmikuuta vietettävän kansainvälisen pizzapäivän kunniaksi: Palatkaamme ajassa 1960-luvun alkuun ja synnyinkaupunkiini Haminaan, jolla on hieman yllättäen merkittävä rooli suomalaisessa pizzakulttuurissa.

1916 Lombardian maakunnassa syntyi muuan Giovanni ”Nino” Tedeschi jonka mieli halaji jo13- vuotiaana opiskelemaan ruoanlaittoa ensin Marseilleen ja sitten Pariisiin. 18-vuotiaana hän työskenteli Lausannessa jo keittiömestarina ja Milanossa hän jopa kerran tarjoili keittämänsä spagetit Mussolinille. Levoton sielu siirtyi pian kiertämään laivakokkina maailman meriä. Maailmansodan aikana oli mukava paistella pizzoja Yhdysvalloissa ja sodan jälkeen raunioituneessa Saksassa oli rahakasta bisnestä vaihtaa sillejä alkoholiin. Mutta unelma oman ravintolan perustamisesta ei toteutunut sielläkään.

Syksyllä 1953 Giovanni seilasi rahtihöyry S/S Savonian kokkistuerttina Haminaan, tapasi syysmarkkinoilla paikallisen naisen Eva Strömin ja rakkaus leimahti. Lopulta 1961 hän perusti Haminaan maamme ensimmäisen pizzaravintolan Bar Giovannin, joka siellä menestyikin paljolti merimiesten ja Reserviupseerikoulun oppilaiden ansioista. Toki tiedämme että Italiassa olut on se perinteinen ruokajuoma pizzan kanssa mutta silti kuvaavaa että tuon kahdenkymmenen vuoden aikana Giovanni ei saanut kovasta yrityksestä huolimatta ravintolaansa koskaan viinioikeuksia. Sen sijaan hänestä tuli innokas Haminan Palloilijoiden (pesäpallojoukkue) fani niin kuin minustakin.

Ehkä Giovannin vaikutuksesta lapsuudenkodissani vietettiin 70-luvulla säännöllisesti pizzalauantaita. Äitini bravuuri, makkarapizza oli noihin aikoihin parasta ruokaa mitä tiesin. Muistin virkistämiseksi testasin kyseisen reseptin ja paljastan sen lukijoille. Helppotekoisen ja edullisen klassikkopizzan täytteet ovat: tomaattipyre, HK Sininen lenkkimakkara, emmental-juustoraaste sekä mäkimeirami eli oregano. Kuulin kyllä että vähän tirskahtelit siellä! Mutta hyvää tämä on edelleen.

P.S. Giovannin tarinasta voit lukea lisää tästä artikkelista.

Kuva mainospostikortista.

Makkarapizza

pizzapohjia

HK Sininen lenkkimakkara

emmental-juustoraastetta

tomaattipyrettä

kuivattua oreganoa

Pizzapohja tulee tietysti tehdä itse mutta hätätapauksessa valmispohjiakin voi käyttää. Levitä pizzapohjalle tasainen kerros tomaattipyrettä. Poista makkarasta tekokuori ja viipaloi siitä 8-10 millimetrin paksuisia siivuja. Levitä makkaraviipaleet, ripottele niiden päälle kuivattua oreganoa ja lopuksi reilusti emmental-raastetta. Paista 225-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia. Nauti kuumana saunan jälkeen.

-arska-