Syötävät pääsiäisruohot

Koska hyötyviljely on hauskaa ja nimensä mukaisesti hyödyllistä, kasvatamme pääsiäiskoristeetkin syötävistä lajikkeista. Rairuoho tuntuu näiden rinnalla turhakkeelta. Kasvamassa on nytkin hernettä, härkäpapua, parsakaalia, punajuurta ja rucolaa.

Kylvä siemenet multaan, peitä kylvös ohuella multakerroksella, suihkuttele vedellä ja pidä kylvös kosteana. Herneet ja pavut kannattaa liottaa yön yli, näin itäminen nopeutuu. Muut siemenet voi kylvää sellaisenaan. Jotkut versot, kuten parsakaali ovat syömäkelpoisia n. viikon kuluttua kylvöstä, toisissa menee pidempään.

Versopurkit on kierrätystavaraa parhaassa tee se itse -hengessä eli tuunattuja säilykepurkkeja. Pestyt purkit on päällystetty mm. erivärisillä serveteillä. Ohje löytyy mistäpä muualtakaan kuin ehtymättömästä ideapankista Stömsöstä.

-memmu-

Köyhän miehen okonomiyaki

Okonomiyaki on japanilainen ruokalaji joka valmistetaan paistamalla sekoitetut ainekset pannulla tai paistolevyllä molemmilta puolilta. Sen kanssa tarjoillaan okonomiyaki-kastiketta, merilevää, kuivattua kalaa, inkivääriä, melkein mitä vain. Nimi okonomiyaki tarkoittaa suurin piirtein "se mitä haluat kypsennettynä", okonomi tarkoittaa "mistä pidät" ja yaki tarkoittaa "paistettu" tai "keitetty".

Oikeaoppisen okonomiyakin taikinaan laitetaan vehnäjauhoja sekä leivinjauhetta. Pannukakkumainen munakas maistui ensimmäisillä kerroilla nerokkaalta mutta tuhdilta ja kokeilimme pian riisuttua köyhän miehen muunnelmaa jossa jauhot ja enimmät lisukkeetkin on jätetty pois. Kaali, kanamuna sekä okonomiyaki-kastike on sellaisenaan niin toimiva yhdistelmä että se antaa katetta väitteelle "vähemmän on enemmän". Helppo ja nopea aamiainen.

Okonomiyaki-kastikkeen reseptiin kuuluu muutama ainesosa (sake, mirin) joita omassa ruokakaapissa harvoin on, mutta japanilaisillekin ruoka-aineille löytyy kelvollisia korvikkeita. Tietoa löytyy vaikka täältä.

Köyhän miehen okonomiyaki  (1 kpl)

200g    raastettua kaalia

2 kpl    kananmunia
½ dl     kermaa

1 rkl     seesamiöljyä paistamiseen
suolaa

pippuria

Pinnalle:
okonomiyaki-kastiketta

seesaminsiemeniä

majoneesia

ruohosipulia

Okonomiyaki-kastike

¾ dl     ketsuppia
½ dl     worcesterkastiketta
½ dl     sakea (voi korvata makeahkolla valkoviinillä)
½ dl     miriniä (voi korvata sherryllä)
½ rkl    inkivääriä raastettuna
1 kpl    valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 rkl     sokeria


Yhdistä okinomiyaki-kastikkeen ainekset kattilaan, sekoita ja keittele kastiketta kokoon miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia.

Pilko kaali karkeaksi raasteeksi ja kypsennä pannulla seesamiöljyssä välillä sekoitellen. Kun kaali on mukavan pehmeää, tasoittele paistolastalla kaaleista lettumainen lätty, ja pudota lämpötila melko miedolla. 

Tee tässä vaiheessa muna-kermaseos: riko kanamunat kulhoon ja lisää joukkoon kerma ja mausteet. Riko haarukalla munien rakenne ja sekoita seosta mutta älä vatkaa. Kaada seos paistinpannulle kaalien päälle tasaiseksi kerrokseksi. Kypsyttele miedolla lämpötilalla kunnes muna-kermaseos on hyytynyt. Aito okonomiyaki paistetaan molemmin puolin mutta laiskan miehen versiossa yksi puoli riittää.

Ujuta kypsä paistos lautaselle, ripottele pinnalle seesaminsiemeniä, okonomiyaki-kastiketta, majoneesia ja ruohosipulia. Ujuta paistos suuhun.     



P.S. Sanomattakin on selvää että tämä on vielä vähän maukkaampaa jos kaalin joukkoon pilkkoo myös pekonia.



-arska-

Mehubaari

Keripukki (lat. scorbutus) on C-vitamiinin puutoksen aiheuttama tauti, jonka oireita ovat yleinen väsymys ja heikotus ja läikkien muodostuminen iholle, etenkin reisiin ja sääriin, sienimäiset ikenet sekä verenvuoto kaikista limakalvoista. Hoitamaton keripukki tappaa, mutta C-vitamiini parantaa vaikeankin keripukin.

Saa näistä muitakin vitamiineja ja hivenaineita ja superaineita ja ovat vielä hyvän makuisiakin joten nämä värikkäät "shotit" ovat hyvä kiireettömän sunnuntaiaamun starttipaketti. 

Keltainen

mandariineja
tyrnimarjoja
mangoa (tuoreiden mangojen puuttuessa käytämme vauvanruokahyllystä löytyvää sosetta)
(vettä)

Punainen

mansikoita
mustikoita
pala banaania
(vettä)

Vihreä

vihreää omenaa
kiiviä
päärynää
limemehua
pinaattia
(vettä)


Soseuta mehujen ainekset blenderissä sileäksi ja lisää vettä tarpeen mukaan jotta saat riittävän juoksevan koostumuksen.

-memmu-

Verenvuodon tyrehdyttäminen

Ruoanlaitossa on vaikea välttyä aika-ajoin tapahtuvilta viiltohaavoilta ja verenvuodatukselta. Erityisen kunnioittavasti kehotan suhtautumaan mandoliinileikkuriin jonka perimmäisistä tarkoitusperistä en ole täysin varma.

Ruoanlaitto ja haava sormessa on vähän niin kuin jin ja jang, ei ole toista ilman toista. Sitten on vielä Neil Young... mutta se on eri asia.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

• Paina suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.

• Auta loukkaantunut istumaan tai makuulle.

• Sido Haava. Aseta vuotokohtaan suojaside, minkä päälle voidaan sitoa siderulla painoksi. Tarvittaessa voi käyttää myös muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.

• Tarvittaessa jatka painamista siteen päältä.

• Toimita autettava jatkohoitoon.

• Soita hätänumeroon 112, jos autettavalla on sokin oireita tai paineside ei riitä tyrehdyttämään vuotoa.

• Haavassa olevaa vierasesinettä, esim. naulaa tai puukkoa, ei poisteta ensiavun yhteydessä, ellei se vaikeuta hengitystä.

• Haava tulee ommella kuuden tunnin kuluessa tapaturmasta.

Lähde: www.punainenristi.fi

-arska-

Bagelit

Ensimmäinen kirjallinen maininta bagelista löytyy vuodelta 1610, Krakovasta, jossa juutalaisyhteisön tapana oli antaa näitä leivonnaisia äideille lapsivuodelahjana. Puolasta rinkelit levisivät ensin ympäri Itä-Eurooppaa ja myöhemmin siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Halkaistun bagelin voi täyttää lähes millä tahansa, suolaisilla täytteillä tai makeilla täytteillä. Ja syödä niitä aamupalana, välipalana, lounaana, iltapalana. Näppärää.

Taikinasta pyöritellään donitseja, tyyli on vapaa.

Esikeittämisen ansiosta bageli tunnetaan myös nimellä vesirinkeli.

Keitetyt bagelit voidellaan kananmunalla ja pinnalle ripotellaan siemeniä tai mitä mieleen juolahtaa. Sitten uuniin.

Bagelit

9     dl  vehnäjauhoja (osa jauhoista voi olla mm. graham- tai speltijauhoa)

4     dl  vettä

2     tl  kuivahiivaa

2     tl  suolaa

2     tl  sokeria

Keittämiseen

2 l     vettä

2 rkl  siirappia

Pinnalle

kananmuna voiteluun

seesamin- ja unikonsiemeniä

Lämmitä vesi 42- asteiseksi (koska kuivahiiva) ja kaada vesi yleiskoneen kulhoon. Sekoita kuivahiiva, sokeri ja suola pieneen jauhomäärään ja sekoita veteen. Lisää koneen käydessä jauhot vähitellen ja anna koneen pyöriä n. 15 minuuttia tai kunnes taikina on kimmoisaa (käsin vaivaten tähän menee hieman enemmän aikaa). Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan kohota huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi eli noin tunnin ajan. Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja leivo se pitkäksi tangoksi. Jaa taikinatanko kahdeksaan palaan ja pyörittele palat palloiksi. Tee peukalolla reikä pallon keskelle ja venyttele taikinaa, kunnes siitä tulee sopivan kokoinen rinkeli. Laita rinkelit leivinpaperoidulle uunipellille, peitä liinalla ja anna kohota vielä puolisen tuntia.

Keitä kattilassa pari litraa vettä ja lisää siirappi. Nosta rinkelit kiehuvaan veteen yksi tai kaksi kerrallaan ja keitä niitä puoli minuuttia kummaltakin puolelta. Nosta reikäkauhaa apuna käyttäen rinkelit uunipellille, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle siemeniä ja paista 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

-memmu-

Janssonin kiusaus

Algot Jansson (1876–1936), suomenruotsalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija
Anders Jansson (1859–1882), suomalainen taidemaalari
Anna Jansson (s. 1958), ruotsalainen kirjailija
Anna Lisa Janson (1891–1985), suomalainen kuvaamataidon opettaja ja taidemaalari
Arvid Jansson (1884–1976), suomenruotsalainen kirjailija
Arvo Jansson (s. 1892), suomalainen jääkärikapteeni
Axel Jansson (1882–1909), ruotsalainen ampuja
David Jansson (1821–1883), suomalainen laivanvarustaja
Edla Jansson-Blommer (1817–1908), suomalainen taidemaalari
Eija Jansson (s. 1954), suomalainen rikoskirjailija
Elli Jansson (s. 1927), suomalainen lääkäri, professori
Eugène Jansson (1862–1915), ruotsalainen taidemaalari
Frans Gustaf Janson (1844–1910), ruotsalainen kansanedustaja
Fridolf Jansson (1904–1991), ruotsalainen poliitikko
Greta Jansson (1894–1972), suomenruotsalainen kirjailija
Gunnar Jansson (s. 1944), ahvenanmaalainen poliitikko ja kansanedustaja
Gustaf Jansson (1922–2012), ruotsalainen kestävyysjuoksija
Gustaf Jansson (1866–1913), ruotsalainen kirjailija
Gustaf Jansson (1839–?), ruotsalainen kansanedustaja
Gustaf Jansson (1850–1934), ruotsalainen Munkfors brukin insinööri
Gustaf Jansson (s. 1922), ruotsalainen yleisurheilija, pronssia vuoden 1952 olympialaisissa
Gustaf Jansson (s. 1986), ruotsalainen jalkapalloilija
Jan Gustaf Jansson, ruotsalainen kansanedustaja
Gösta Gustaf-Janson (1902–1993), ruotsalainen kirjailija
Gösta Jansson (1887–1959) suomalainen lääkäri, professori
Gösta Jansson (1903–1958), suomalainen pika- ja keskimatkojen juoksija, urheiluvaikuttaja
Harri Jansson (s. 1945) kanadansuomalainen pankkiiri, kunniakonsuli, yleisurheilija, Kurt Janssonin poika
Harry Jansson (s. 1959), ahvenanmaalainen poliitikko
Helena Jansson (s. 1985), ruotsalainen suunnistaja
Henrik Jansson (s. 1955), suomalainen kirjailija ja kriitikko
Herold Jansson (1899–1965), tanskalainen voimistelija, uimahyppääjä ja olympiavoittaja
Jan-Erik Jansson (1921–2010), suomalainen insinööri, laivanrakennusopin professori
Jan-Magnus Jansson (1922–2003), suomalainen poliitikko, lehtimies ja professori
Jonathan Janson (1930–2015), brittiläinen kilpapurjehtija
Jorma K. Jansson (s. 1940), suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija
Karl Emanuel Jansson (1846–1874), suomalainen taidemaalari
Karl Jansson (1898– k. 1960-luvulla), suomalainen toimittaja ja oikeistoradikaali aktivisti
Kristofer Janson (1841–1917), norjalainen kirjailija
Kurt Jansson (1915–1998), diplomaatti, professori
Lars Jansson (1926–2000), suomalainen kirjailija
Mats Jansson (s. 1951), ruotsalainen SAS-lentoyhtiön konsernijohtaja
Matti Jansson (1943–2016), suomalainen jääkiekkomaalivahti
Mikael Jansson (s. 1965), ruotsalainen poliitikko
Nils Oskar Jansson (1862–1927), suomalainen opettaja, Kemiön nuorisoseuran ja Sagalundin museon perustaja
Oscar Janson (s. 1975), ruotsalainen seiväshyppääjä
Oskar Jansson (1889–1961) suomalainen apteekkari, yksi Heikki Ritavuoren murhan suunnittelijoista
Panu Jansson, suomalainen päätoimittaja
Patrik Jansson (s. 1983), ruotsalainen salibandymaalivahti
Per Olov Jansson (s. 1920), suomalainen taidevalokuvaaja, Tove ja Lars Janssonin veli
Pontus Jansson (s. 1991), ruotsalainen jalkapalloilija
Ragnar Jansson (1908–1977), suomalainen kilpapurjehtija
Roger Jansson (s. 1943), suomalainen poliitikko ja kansanedustaja
Rolf Jansson, VR Groupin toimitusjohtaja
Signe Hammarsten-Jansson (1882–1970), ruotsalaissyntyinen graafikko, Viktor Janssonin puoliso
Sophia Jansson (s. 1962), suomalainen liikenainen ja taide-elämän vaikuttaja
Tove Jansson (1914–2001), suomalainen kirjailija
Ture Janson (1886–1954), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja
Ulrik Jansson (s. 1968), ruotsalainen jalkapalloilija
Uno Jansson (1879–1961), suomalainen rehtori ja teollisuusneuvos
Valter Jansson (1907–1996), ruotsalainen kielitieteilijä
Viktor Jansson (1886–1958), suomalainen kuvanveistäjä, Tove ja Lars Janssonin isä


Ja sitten se tärkein Jansson eli Janssonin kiusaus...

Janssonin kiusaus


125 g     anjovisfilettä valutettuna
2 rkl      anjovislientä
1 kg       kiinteää perunaa
2-3        keskikokoista sipulia
3 dl       kuohukermaa
0.5 tl     mustapippuria jauhettuna
30 g      voita


Kuori perunat ja sipulit ja pilko ne ohuiksi siivuiksi. Pilko myös anjovisfileet pieniksi paloiksi.
Asettele peruna, sipuli ja kala kerroksittain voideltuun uunivuokaan. Sekoita kerma, anjovisliemi ja mausteet kulhossa sekaisin. Kaada neste perunoiden päälle. Murustele loppu voi pinnalle.

Kuumenna uuni 200 asteeseen, paista 10 minuuttia. Laske lämpöä 180 asteeseen, peitä vuoka foliolla ja jatka hauduttelua noin tunti, puolitoista kunnes perunat ovat kypsiä ja kerma on imeytynyt niihin. Lopuksi voi vielä nostaa lämpötilaa (220 astetta) ja ruskistaa kymmenisen minuuttia, niin pinta saa kauniin värin.

-arska-

Rauha-mummon lihapullat

Kun lapsuuteni mummolassa Etelä-Karjalassa Rauha-mummo kysyi, mitä haluaisitte syödä, vastaus raikui aina kuin yhdestä suusta: Lihapullia! Turha oli mummon potkia tutkainta vastaan ja lihapullia aina saimme.

1906 syntyneen Rauha-mummon lihapullien resepti ja tekotapa tuskin poikkeaa paljoa muiden aikalaismummojen tekemistä mutta ovat tietysti kaikista parhaita.

Ratkaisevia avaintekijöitä ovat ranskanleipä, kerma, voi, kahvikuppitekniikka, valurautapannu, esiliinan karjalaiset ristipistokuviot, tarpeen vaatiessa itkuvirret... eiku... ei itkuvirsiä, Rauha-mummohan oli kotoisin Savosta...

Rauha-mummon lihapullat

400 g   jauhelihaa
1/3       ranskanleipää, kuori poistettuna
1          sipuli
1     dl  kuohukermaa
1          muna
1½  tl   suolaa
1     tl   jauhettua maustepippuria

vehnäjauhoja
voita paistamiseen

+ vanhanaikainen kahvikuppi


Poista ranskanleivästä kuori ja murustele leipä kulhoon. Lisää kerma ja sekoita seos mössöksi (kermaa voi tarpeen vaatiessa lisätä). Pilko sipuli hyvin pieneksi hakkelukseksi ja kypsennä voissa pannulla, älä kuitenkaan ruskista liikaa. Lisää leipämössön sekaan jauheliha, jäähtynyt sipulihakkelus, muna ja mausteet ja vaivaa taikina tasaiseksi.

Pyörittele kostutetuin käsin taikinasta pyöryköitä. Laita kahvikuppiin pari lusikallista vehnäjauhoja ja pyörykkä ja pyörittele kuppia rivakasti niin että pyörykkä jauhottuu kauttaaltaan. Paista pyörykät runsaassa voissa (valurauta)pannulla.



-memmu-