lauantai 20. helmikuuta 2021

Blinit hapanjuurella

Neuvon kysyminen on vähän sama kuin myöntäisi ettei tiedä kaikesta kaikkea. Nythän on ne youtube-videot niin ei tarvitse kuin katsoa pari pätkää ja tarttua toimeen, oli aihe mikä tahansa.

Aiheena blinit joita ei ole ennen itse tehty mutta suurella ruokahalulla syöty aina kun mahdollista. Taikina tehtiin leipäjuuresta ja tattarijauhoista, paistettiin valurautapannussa ja kirkastetussa voissa. Tällaiset vähän paksummat, pannukakkumaiset blinit on hyviä (venäläiset saattaisivat ehkä kutsua näitä oladeiksi). Blinit nautittiin smetanan, muikunmädin, punasipulin ja marinoitujen sienten kanssa. Syvä kumarrus venäläinen keittiön suuntaan.  

Kalinka, kalinka, kalinka moya!
V sadu yagoda malinka, malinka moya!
Kalinka, kalinka, kalinka moya!
V sadu yagoda malinka, malinka moya!
Kalinka, kalinka, kalinka moya!
V sadu yagoda malinka, malinka moya!



Blinit hapanjuurella

n. 70 g     aktiivista hapanjuurta
200   g     maustamatonta jogurttia tai kermaviiliä
2       dl    tattarijauhoja (osan voi korvata vehnäjauhoilla)
1       tl     sokeria

1       dl    maitoa lämmitettynä
1       tl     suolaa
1       rkl   sulatettua voita   
1               muna (keltuainen ja valkuainen eroteltuna)

Kirkastettua voita paistamiseen, ohje löytyy täältä.


Lisukkeeksi

smetanaa
mätiä
punasipulisilppua
marinoituja sieniä tai sienisalaattia
suolakurkkua
tilliä
ym.


Sekoita kulhossa hapanjuuri, jogurtti jauhot ja sokeri. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan kohota huoneenlämmössä noin 4 tuntia tai yön yli.

Sekoita kohonneeseen taikinaan lämmitetty maito, suola, sulatettu voi ja kananmunan keltuainen. Mikäli taikina on liian jäykkää, lisää siihen vielä tilkka maitoa. Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja lisää se varovasti nostellen taikinaan.

Paista blinit kirkastetussa voissa blinipannulla. Jos haluat pienempiä blinejä, voitele pyöreä (piparkakku)muotti, aseta se valurautapannulle ja paista blinit siinä. Varo polttamasta, paksujen blinien paistaminen vaatii verraten paljon aikaa ja miedomman lämpötilan.

Tarjoile blinit heti tuoreeltaan haluamiesi lisukkeiden kanssa.



-arska-




torstai 28. tammikuuta 2021

Hapanjuurileipä

Hapanjuurileivonta on jotain, mikä kiehtoi pitkään kovasti mutta en vaan saanut aikaiseksi ryhtyä siihen. Osittain siksi, että se kuulosti kovin hankalalta mutta suurempi syy oli se, että kaikki aiemmin maistamani vaaleat hapanjuurileivät maistuivat... no, happamalta. En ihmeemmin tykännyt. Kunnes sitten viime kesänä saimme ystävältä tuliaiseksi itse tehdyn vaalean juurileivän ja olin välittömästi myyty. Muheva, pehmeä, tajuttoman herkullinen eikä tippaakaan hapan. Siitä se sitten lähti. Lainasin kirjastosta kasan aihetta käsitteleviä kirjoja ja pistin oman juuren tekeytymään.

Ekat leivät onnistui ihan kelvollisesti mutta sen jälkeen homma muuttuikin hankalammaksi. Aloittelijana en osannut vielä "lukea" juurta enkä taikinaa ja ihmettelin, mikä menee vikaan vaikka tein kaiken suunnilleen samalla tavalla koko ajan. Kaikenlaisia lätsähtäneitä lituskoita tuli uunista ulos. Mutta sitten näemmä pitää vaan leipoa ja leipoa niin juuri kehittyy ja taidot kasvaa. Nyt tämä meidän Raijaksi ristimämme juuri täyttää puoli vuotta ja pöhisee jo ihan mukavasti. Aika komeita leipiä on viime aikoina valmistunut.

Jännää, mitä saa aikaiseksi pelkistä jauhoista, vedestä ja suolasta.















-memmu-


lauantai 16. tammikuuta 2021

Ruostumaton teräs

Aina kokkailuhommissa muistetaan muistuttaa laadukkaista ja tuoreista raaka-ainesta, ilman niitä ei tule hyvää. Tottahan se. Mutta on keittiövälineilläkin oma merkityksensä, ehkei aivan ruuan makuun mutta ainakin tekemisen mukavuuteen ja harrastuksesta nauttimiseen. On muutamia materiaaleja jotka on suorastaan luotu keittiöön, kokkauksen kovaa ydintä. Yksi niistä on keittiön vaatimaton puurtaja, naarmuja pelkäämätön jokapaikanhöylä - ruostumaton teräs.

Ruostumaton teräs eli tuttavallisemmin rosteri on rautaseos johon on seostettu kromia yli 10,5 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle itse itsensä korjaavan ja korroosiolta suojaavan, näkymättömän kalvon. Mahtavaa. Korroosiovapaa, helposti puhdistettava, hajuton, mauton, hygieeninen ja vieläpä kaunis materiaali jonka eri seoksista voi valmistaa melkein mitä tahansa kippoa ja vispilää mitä keittiössä tarvitaan. Keittiökäyttöön on muitakin hienoja materiaaleja ja muovillekin on oma paikkansa mutta sanokaa rosteri kun haluatte kestäviä työvälineitä. Kestää kylmää kuumaa, vatkaamista, hakkaamista, hankaamista, freesaamista, friteeraamista, flambeeraamista ja paljon pidempään kuin sinä itse.








-arska-


tiistai 22. joulukuuta 2020

Piparkakkufunikulaari

Teille joille matka merkitsee enemmän kuin päämäärä, suosittelen Turun tuoreinta nähtävyyttä, Kakolan funikulaaria eli kaupunkivinohissiä. Se on lunastanut nopeasti paikkansa turkulaisten sydämissä siinä missä Turun Linna, Tuomiokirkko ja Mantun Grilli.

Funikulaari on eräänlainen miehittämätön tuulikaappi, joka kuljettaa matkustajia Kakolanrinnettä ylös ja alas. Sen kulkema 130 metrin matka kestää noin minuutin ellei keskeydy tyypilliseen laitevikaan. Hissi on kuuluisa vikaherkkyydestään ja viikkojen mittaisista huoltokatkoista, joista on ansainnut lempinimen Jumikulaari. Matka sillä on elämys, perillepääsy jopa iloinen yllätys. Toisaalta, matka on ilmainen. Vinohissi osa Turun paikallisliikennejärjestelmää, Turussa kaiken julkisen liikenteen tunnistaa f-alkuisesta nimestään kuten Föli, Föri, Fölläri.

Myös funikulaarin kauneus jaksoi alussa puhuttaa. Panssariajoneuvoista tuttu estetiikka lyö siinä omintakeisella tavalla kättä italialaisen insinööritaidon ja oikuttelevan sensoritekniikan kanssa.

Kukaan ei ole täydellinen, kaikkeen tottuu ja kauneus on sielun orvasakesi (Victor Hugo). Silkasta paikallisylpeydestä teimme piparkakkutalon sijaan piparkakkufunikulaarin, ja onhan se kaunis, omalla tavallaan. Hellaan koskin -työryhmä toivottaa lukijoille oikein hyvää joulua. 













-arska- & -memmu-


torstai 10. joulukuuta 2020

Rosolli

Rosolli eli sallatti ei herätä meidän ruokakunnassa tunteita suuntaan tai toiseen, edes joulupöydässä.
Kuuleman mukaan rosolli tunnetaan suunnilleen samanlaisena koko Pohjois-Euroopassa Hollannista Venäjälle. Sana rosolli tulee venäjän sanasta 'rassol', joka merkitsee alkuaan suola- tai säilöntälientä. Venäjäksi rosolli on sen sijaan 'vinegret'. Mielenkiintoista. Sen sortin klassikko se on että meidän on sitä nyt ainakin kerran tehtävä itsekin.

Suuressa maailmassa rosolliin saatetaan laittaa herneitä, papuja ja jopa hapankaalia. Me aloitetaan tylsästi meille tutuilla aineksilla, mutta veitsien sijaan käytössä on palloraudat. Ihan kelpo alkupalahan tämä on.







Rosolli

2 etikkapunajuurta
2 keitettyä porkkanaa
2 keitettyä perunaa
1 omena
1 pieni herkkukurkku
1 pieni sipuli
suolaa
valkopippuria
(sillifileetä & keitettyä kananmunaa koristeeksi)


Kastike

1½ dl kuohukermaa (vegaaniversiossa vaikkapa kauravispiä)
1 rkl etikkapunajuurien lientä
ripaus suolaa ja sokeria


Pilko kaikki ainekset kuutioiksi, sekoita ne yhteen kulhossa ja mausta suolalla ja pippurilla. Mikäli et halua punajuurten värjäävän kaikkea punaiseksi, sekoita ainekset kukin omissa kulhoissaan.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita sekaan etikkapunajuuriliemi ja mausteet.

Asettele ainekset tarjoiluvadille haluamallasi tavalla ja koristele tarvittaessa keitetyillä munilla ja sillillä. Tarjoa kastike erikseen.



-memmu-


sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Sienipiirakka

Etelä-Suomen leudot talvet pidentävät sienestyskautta, marraskuu on vielä oikein hyvä kuukausi suppilovahveroiden keräämiseen. Kunnollisten talvien puuttuminen lienee tätä positiivista seikkaa lukuunottamatta ennemmin uhka kuin mahdollisuus. 

Marraskuinen sienipiirakka on myös "kannellinen" ja vegaaninen. 







Sienipiirakka

Kaupan valmista, suolaista piirakkataikinaa (tähän meni n. 1,5 pakettia)
1 l      suppilovahveroita
1        sipuli
1 prk maustettua, kasvipohjaista ruokafraischea (tässä chilimaustettua)
suolaa
pippuria

Sulata piirakkataikina pakkauksen ohjeen mukaan. Ota taikinasta puolet, kauli sitä ohuemmaksi ja taputtele se piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Jätä reunoille pari senttiä "saumavaraa" niin kannen kiinnittäminen on helpompaa. Pistele haarukalla pohjaan reikiä ja laita vuoka jääkaappiin.
Kuori ja silppua sipulit ja kuullota ne pannulla. Siirrä sipulit kulhoon. Paista puhdistetut, pilkotut sienet ensin omassa nesteessään, lisää sitten tilkka öljyä ja paista vielä hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lopuksi, sienet, sipulit ja ruokafraiche kulhossa ja kaada seos piirakkavuokaan.
Kauli loppu taikina levyksi, aseta se piirakan päällä ja painele reunat tiukasti kiinni. Reunojen yli tulevan ylijäämätaikinan saa helposti leikattua pois saksilla. Pistele kanteen haarukalla reikiä ja paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes pinta saa vähän väriä.


-memmu-


torstai 19. marraskuuta 2020

Juuresgratiini

Tämähän on vähän niin kuin hasselbackan perunat mutta perunoiden lisäksi voi käyttää vaikka mitä juureksia ja juustoja voi laittaa vaikka kuinka paljon ja lisäksi kermaa ja creme fraichea ja kaikkea. 

Ja jos käyttää erivärisiä juureksia, voi tehdä tällaisen värikkään ja raidallisen vuoan. Hyvää. Kun itse tekee niin saa mitä tulee.


fgfghfh

Juuresgratiini

1 kg    juureksia (punajuurta, palsternakkaa, perunaa, porkkanaa)
2 dl     kuohukermaa
1 dl     creme fraiche
100 g  parmesaaniraastetta
1 dl     juustoraastetta (esim. emmental, gruyere)
timjamia (tuoretta tai kuivattua)
valkosipulijauhetta
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä
nokare voita


Voitele vuoka. Levitä creme fraiche vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi ja ripottele sen päälle noin viidesosa (20g) parmesaaniraasteesta.

Pese ja kuori juurekset. Viipaloi ne hyvin ohuiksi siivuiksi, mandoliini on aika kätevä väline siihen. Jos haluat tehdä tuollaisen "raidallisen" gratiinin, siirrä kukin juures omaan kulhonsa. 

Lisää jokaiseen juureskulhoon noin ½ dl kuohukermaa, noin 20 grammaa parmesaanijauhetta ja mausta valkosipuliajauheella, timjamilla, suolaa ja mustapippurilla. Sekoita niin että juuresviipaleet maustuu kauttaaltaan.  

Asettele juurekset vuokaan, kukin juures omaan riviinsä. Peitä vuoka alumiinifoliolla ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Poista folio, ripottele juustoraaste juuresten päälle ja jatka kypsennystä uunissa (ilman foliota) vielä noin 30 minuuttia tai kunnes juurekset ovat aivan kypsiä ja juusto kauniisti gratinoitunut.    


-memmu-